United States or Saint Pierre and Miquelon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jeesus oli heille sanonut: "Menkäät siis ja tehkäät kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastaen heitä nimeen Isän, Pojan ja P. Hengen ja opettaen heitä pitämään kaikki, kuin minä olen teidän käskenyt", ja sentähden he julistivat lähellä ja kaukana sanomaa Jesuksesta Kristuksesta ja kastoivat hänen nimeensä.
Huilun ääni väikkyili hyväillen kirkkaan vedenpinnan yli, nuoruus ja lempi kulkivat keinuen edelleen, ja kauniit neidit kallistautuivat veneen laidan yli, ja nähdessään poskensa punastuvan tyynessä vedessä, kastoivat he valkoiset kätösensä veteen ja pirskottivat leikillisesti muutamia pisaroita soutajainsa päälle, jotka rangaistukseksi uhkasivat laskea heidät maihin tuolle epäluulonaiaiselle saarelle.
Heillä oli kupissa vettä, johon olivat saippuaa panneet, ja siihen he kastoivat vähäisiä olkipillejä, joihin sitte puhalsivat, ja niistä lenteli kauniita monenvärisiä kelloja ilmaan. Se oli Mannin mielestä hyvin somaa ja kummaa; hän nauroi heleästi, joka kerta kun kello lenteli, mutta kun se samassa haihtui ilmaan, kysyi hän: »Mihinkä se meni?»
Sitten he kastoivat kämmenensä hyvänhajuiseen öljyyn ja rupesivat hieromaan hänen kaunismuotoista ruumistaan. Suljetuin silmin odotti Petronius lämpimän kylvyn vaikutusta. Lämpö hierojien käsistä virtasi häneen ja karkoitti väsymyksen kuin pyyhkäisemällä. Hyvän aikaa hän oli pysynyt äänetönnä.
He täyttivät myös päätöksensä, tyhjensivät pesän ja läksivät yksimielisesti metsään, kuusi veljestä; Eero pyöri silloin vielä äitinsä jalkain juurella. Mutta koska he ehtivät eräälle solisevalle ojalle pimeässä kuusistossa, rakensivat he valkean äyräälle, käärivät munat ryysyihin, kastoivat ne veteen ja panivat paistumaan kihisevään tuhkaan.
Niinpä Aleksis, kun päivällisruuat olivat kerrassaan syötäviksi kelpaamattomat mikä muutoin ei ollut ensinkään harvinaista iski Arvidille veitikkamaisesti silmää, jonka jälkeen he virkeällä ruokahalulla tekivät pikaisen lopun pöydällä olevista leipä- ja voivaroista, joita sisaret eivät huomanneet niukentaa, sekä »kastoivat kaulaansa» kaljalla täytetystä karahvista, poikamaisella hilpeydellä ylistäen pöydän herkkuja niin kovaäänisesti, että sisaret, jotka heitä muuten alinomaa väijyivät, tarpeeksi asti tällä kertaa saivat kiitossanoja kuulla.
Meeri nuhteli ja Gerda varoitti levollisella, hiljaisella tavallaan, mutta aina he vastasivat: Me kastamme itseämme vain kerran vielä, katsoppas nyt, tämä käy oikein taiteellisesti yks, kaks, kolme! Ja noin he kastoivat itseään monta monituista kertaa, kunnes heidän oli niin vilu, että hampaat kalisivat, ja silloin he aivan sinikalpeina riensivät uimahuoneeseen.