United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eräs matami, joka kulki muutaman askeleen päässä hänen perässään, otti salkun ylös ja huusi hänelle: »pikku herra! seisahtukaa! pikku herra, teiltä putosi kirjoituskirja!» Hyvin voi ymmärtää, etteivät hänen tunteensa matamia kohtaan olleet erittäin ystävälliset. Kuvaavana piirteenä hänen säästäväisyydestään mainittakoon tässä vain eräs pieni kasku.
Pienen tytön mielestä oli siis suotavampaa saada viettää pyhäpäivänsä helvetissä, kuin pitää ikävää taivaassa, jossa hän luuli että pyhäpäivä on ylen ankarasti vietettävä? En tiedä onko todella mikään lapsi niin kysynyt, vai onko kasku tekemällä tehty. Mutta epäilemätöntä on, että jotkut vilkkaat lapset tuntevat jotakin tuontapaista.
Jos muistan oikein, niin tuli tarun sankari siihen, mistä oli lähtenyt ja jäi siksi samaksi, mikä hän ennenkin oli ollut. Mutta nuo äärettömät matkat, jotka hän oli tehnyt, ja tuo tapausten meno, joka huikasevana vilinänä oli kulkenut ohitseni, se oli hänestä vain pienonen kasku, jonka hän päätti vaatimattomalla loppuponnella: »Sen pituinen se!»
Rovasti oli ollut näyttämässä vanhaa tupaa, jota vieraille aina näytettiin ja kerrottiin silloin aina kasku Lönnrotista. Saisimmeko puhua herra rehtorin kanssa eräästä asiasta, voi, voi, Se on teistä ehkä hyvinkin hassua, mutta
Katso vuoren-kärsää hoikkaa, Kuin se kummallaisna kierii, Kuules kuin se hornaa, huohuu! Louhikossa lähde kuohuu, Nurmen halki alhoon vaipuu. Kuules ... pauhu, laulun raiku! Soiko armas lemmen haiku, Olleen onnipäivän kaipuu, Jolloin, täynnä hehkuvinta Rakkautta, sykki rinta. Sävelet kun hiljaa haipuu, Vastaa niihin vuoren kaiku, Niinkuin kasku muinais-aian.
FAUST. Tätä surkeutt' en kestää voi! MARGAREETA. Nyt, pyöveli, oi! Sun valtoihis jo joudunkin. Vaan suo mun ensin syöttää lapsi kultaa! Sitä kaiken yötä mä paijailin; Pahan-suovat otti pois sen multa, Sanoen nyt, että sen surmasin. Enk' ilostu minä iässäin. Ne ilkkuvat mua lauluillaan! Kuink' ilkeää! Eräs vanha kasku päättyy näin; Ken pyys' sitä heidän selvittää?
Kasku neljästä rouvasta otettiin vastaan suurella suosiolla. Kaikista oli erinomaisen hauskaa, että porvarisylpeys vihdoinkin oli mennyt niin pitkälle, että se oli herättänyt yleistä kirkkohäiriötä, ja kaikki koettivat kilvan ivata rouvaparkoja. La Fontainen sadun sammakko ei olisi paremmin suorittanut tehtäväänsä, arveli joku. Naisilla on aina etuoikeus lausua herrojen ajatuksia, virkkoi toinen.
Ilkamoisella innostuksella luki hän sitte muutaman kaskun, jossa jotenkin paksuin värein kuvailtiin erään tunnetun maallikkosaarnaajan esiintymistä; kasku oli kauttaaltaan ivaileva. Useimmat kuulijoista nauroivat huutaen: erinomaista! Magna oli hetkisen vaiti, sitte sanoi hän tyynen varmasti: Koko juttu on valetta alusta loppuun, minä tunnen hyvin herra X:n.
Oikean parannussaarnan, jatkoi toinen. Hän on höperö, sanoi kolmas. Ei, kertokaa nyt jokin mehevä nuorenmiehen kasku, muutoin hukumme kaikki siirappiin! huudahti neljäs. Malttakaa, sanoi johtaja. Meidän on keskusteltava tärkeämmistä asioista. Aika lähenee.
Juttu seurasi juttua, kasku kaskua. Kerrottiin, kuinka Paavo oli sanansa voimalla hulluja ja kaatuvaisia parantanut, kuinka hän muutamalla sukkelalla sanalla oli saanut murheelliset ja alakuloiset vapautetuiksi. Antero istui siinä ja oli heidän kerääntyessään hänen ympärilleen joutunut laidasta melkein keskelle.