United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja luulenpa että juuri syvimmät, vaikeimmat paikat tässä kirjassa painaa nyt kuormaamme enimmin kaikista. Mutta jos koettaisimme hieman kevennellä tuota kuormaa, lievitellä muutamia solmuja, puntteja ja pusseja siellä. Taitaakos kanttoori... TUOMAS. Juhani! JUHANI. Taitaakos kanttoori vastata minulle yhteen kysymykseen, kysymykseen, joka on saattanut täällä monenkin aivon aprikoitsemaan.
SEPETEUS. Maistaa tahdon! TOPIAS. Lasi kumoon, kanttoori, kumoon! SEPETEUS. Ei, Topias; maistan vaan! TOPIAS. Niinkuin tahdotte, mutta Eskon muistoksi! TOPIAS. Sokeria tahi vehnäleipää päälle; kumpaa vaan haluttaa; sillä takakontoni, näettekö, ei ole juuri niin tyhjä kuin luulis, sieltä heruu koska heruman pitää. Mikä on suutari Topiaksen eläessä?
TOPIAS. Se ei tule kysymykseenkään, ei ensinkään. ESKO. Minä en varasta. Jumal' avita! sitä en tee. SEPETEUS. Hscht! TOPIAS. Hiljaa, pojat! Kanttoori kirjoittaa. ESKO. Sitä en tee. SEPETEUS. Topias! TOPIAS. Tarvitaanko puumerkkiä? SEPETEUS. Tuohon piirrät sen.
ESKO. Niin, minä pyydän sydämestäni sitä asiaa. TOPIAS. Noh, minä en ole se, joka pistää jotain hampaan koloon ja kävelee kuin lautapää härkä. Mutta pyydä myös anteeksi kanttoorilta. ESKO. Antakaat minulle anteeksi, kanttoori, elkäät pistäkää mitään hampaanne koloon ja elkäät kävelkää kuin lautapää härkä! Se tapa ei käy kontoon tässä mailmassa. Sovinto ja ystävyys on paras. Heijuuh!
Näinpä maat ja mantereet juosta saan, ja sinä istut kotona kuin pataässä, huolimatta mistään. TOPIAS. No Martta, tämä oli oma tahtos. MARTTA. Mitäs teen, koska olen ainoa asian-ajaja tässä huoneessa, te toiset viheliäisiä nahjuja. TOPIAS. Tuleekos kanttoori? MARTTA. Miksi ei hän tule, kuin toimitetaan? TOPIAS. Kuinka tuumailet siis Eskon matkasta?
Tiehaaran Priita asuu tästä ainoastaan muutama sata askel, niinkuin tiedätte. SEPETEUS. Topias, leipä on luotu meille syötäväksi, vesi juotavaksi, vaikka ihmissuku, tämä kurja ihmissuku, on kenties ijankaikkisesti eksynyt luonnon tieltä. TOPIAS. Ihminen on poiskadonnut lammas. Mutta yksi naukki, hyvä kanttoori, ei tee pahaa, vaan antaapa meille uusia voimia. SEPETEUS. Uusia voimia!
Ja ken takaa, ken takaa, kysyn minä, ettei saattanut meille myös jotain hyvää tämä tukkapään jauhoitus ja hiuskiemurojen pöllytys? Eihän yhtään takeita ole. AAPO. Vaan että kaikki on unohdettu. Siis astukaamme miehissä eteenpäin. Tehkäät niin hyvin, kanttoori.
Minä olen nyt Jumala varjelkoon meitä nuoria! ruvennut vähän hulluttelemaan, minä kans', ja tuumailen matkaansaattaa Vilkastuksen Mikolle uuden paidan. TOPIAS. Kas kuinka kautta rantain poika ilmoittaa aikeensa. Hi hi hi! Mutta kanttoori tietää asian juuresta alkaen, hän tietää. ESKO. Laita on tämä, näkeekö kanttoori.
SEPETEUS. Tosin on tyttö päiviä tuimia koettaa saanut; mutta ankara sananlasku sanoo: »silakka ei pahene suolassa». NIKO. Jaa, kanttoori, hän on kelpo tyttö, sen näen. Ota ystävääsi kädestä; minä kihlaan teidät, minä myös. Kirous, kirous! Tätä en kestää voi. NIKO. Tulevana sunnuntaina käyköön kolmas kuulutus. KRISTO. Silloin vietämme häämme myös ja sitten nostamme viisi sataa riksiä.
Tämä mies ei huoli mistään. TOPIAS. Herran Kiesus sitä poikaa! SEPETEUS. Hävytön ja uppiniskainen poika. TOPIAS. Onpa lasten kanssa tekemistä. Sitä ei usko se, jolla ei heitä ole. Kiittäkäät onneanne, kanttoori, että olette jääneet naimattomaksi mieheksi. SEPETEUS. Se onkin minulle parasta, nimittäin siltä kannalta katsottu, että minä olisin kova isä, ankaran kova.