United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !


Niinpä akhaijien laivain luo hän riensi ja leirin, 220 purppuravaippaa suurt' uron jänterikäs käsi kantoi; laivaan tummaan nousi Odysseun, korkeakokkaan, haahteen keskimpään, jost' ään' oli toisa ja toisa kantava, ain' asemiin Telamonin aaluvan Aiaan ynnä Akhilleun, sill' oli laidimmaisina laivat näillä, he turvasivat näet voimaans', urhouteensa; huusi akhaijeja kiihtäen näin läpitunkevin äänin: "Voi häpeäänne, akhaijit, voi, kuvasankarit kurjat!

Nyt sinun täytyy leikata puuhun toisenlainen kuva, virkkoi jälleen edellinen; sinun tulee piirtää kymmenvuotisia kahleita kantava nainen... Tiedätkö, ketä hän saa kymmenvuotisista kahleistaan kiittää?... Samaa poikaa, jonka elämän hän pelasti.

Se oli Henriikka. Vähän hämillään ja punastuen sanoi hän yrittäen jotenkin onnistuneesti leikkiä laskemaan: "Ja tässä on kolmas hänestä tulee vanha piika, joka ei koskaan ole kantava sellaista kaunista kruunua kuin Hanna, ja jonka morsiussaatto ei ole jättävä vähintäkään jälkeä maantielle."

Syödä ensin omia eväitään kannella ja sitten tulla hampaitaan kaivellen juomaan maitoa salongista. Tuokaa minulle hyvä sikari, sanoi se hienosti puettu, kultasankaisia silmälaseja kantava herrasmies. Hän ei ollut aamiaista syödessään ottanut osaa herrojen keskusteluun.

Ja on syytä odottaa ja toivoa, että Jumalan sanan siemen, jota on kylvetty ja kylvetään nuorten sydämmiin, on aikanansa kantava hedelmää. Katsahtakaamme vielä Saksan evankeeliseen lähetykseen, jolla myöskin on täällä työvainio. Sen alku oli hyvin vähäinen, mutta Jumalan siunauksen kautta on se yhä enemmän kehittynyt. Jo ensi alusta on se ottanut päätehtäväkseen nuorison kasvatuksen.

Lukemattomista elämän siemenistä on yksi kerran putoava suotuisaan maaperään ja kantava täyden hedelmän, joka on »Jumala» täydellisyydessään. Renanin elämä oli filosofinen romaani jännittävintä lajia. Olemme vähitellen alkaneet lähestyä sen loppupuolta, niitä lukuja, joissa juoni saa ratkaisunsa. Edessämme on hänen filosofiansa kolmas ja viimeinen kehitysvaihe, »la troisième manière de Renan».

Hän tuo ilmi mielipiteensä ja isänmaalliset tunteensa, yhtyen täten siihen liikkeeseen, jonka silmämääränä on kehittää ja kohottaa oman maan varoja. Niin opimme tuntemaan omaa maatamme. Opimme antamaan arvoa omille voimillemme ja jokainen hyödyllinen työ on kantava hedelmänsä ja kukoistava.

Pengermällä heti vasemmalla meistä, keskellä luonnon ihanuutta ja yltäkylläisyyttä, seisoi, istui tai lepäili juhlapukuinen kansa, tarkkaavasti kuunnellen pitkään, valkoiseen viittaan puettua miestä, joka näkyi puhuvan tai saarnaavan heille. Hänen liikkeensä olivat tyvenet ja hillityt; puhe oli mukaansa tempaava, ääni kantava ja pehmeän soinnukas.

Mutta täältä ei saa Tepastoon kesällä lehmää kuin kymmenien penikulmien kiertomatkan kautta. On parasta se lehmän kauppa jättää talveen. Silloin sopii valita karjasta mikä miellyttää, joko nuori tai vanha, tai varhain tai myöhään kantava, se on minun neuvoni. Taitaapa olla se sentään paras neuvo, kun on niin hankala matka sinne Tepastoon, myönsi rovastikin.

Ester oli tuo nuori puu, jota kenties ei ollut tarpeeksi varovasti hoidettu ja jota pakkanen oli purrut, mutta joka hellästi hoidettaessa taas oli kukoistava ja kantava hyviä hedelmiä. Hänen isänsä olkoon huoletta; kreivitär jätti hänelle hänen tyttärensä kovan koettelemuksen parantamana ja puhdistamana.