United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Nyt johtuu mieleeni eräs seikkailu, jonka todistajana äskettäin olin, vaikka en vielä ole saanut siihen lopullista selvitystä." "Kerro, kerro", kehoitti Kallistratos pistäen kätensä haaleaan pesuveteen, jota juhlavieraille kannettiin korinttolaisissa kuparivadeissa. "Kenties me keksimme siihen selvityksen." "Kertomukseni sankari on", jatkoi Furius, "goottien kaunein nuorukainen."
Mutta ennenkuin hän ehti sanoa mitään, huudahti Kallistratos: "Mutta, Zeus Xenioksen kautta, minä luulen, ettette te tunne toisianne." Cethegus katseli tätä huomiota ansaitsevaa miestä tutkivasti. "Minä tunnen Rooman prefektin", sanoi Furius.
Hän tuli senvuoksi hyvin iloiseksi, kun nuori Lucius Licinius, muuan hänen innokkaimpia puoluelaisiaan, kutsui hänetkin mukaan. "Tiedän kyllä", sanoi nuorukainen arasti, "ettemme voi tarjota sinun hengellesi täysiarvoista seuraa ja jolleivät sinua houkuttele vanhat kyprolaiset ja falernoviinit, joita Kallistratos on luvannut tarjota, lienee parasta, ettet tulekaan sinne." "Ei, poikani.
"Olen tuskin voinut hillitä vihani ja iloni tunteita", sanoi kaunis nuorukainen. "Katso, nämä kaikki olen saanut sinun puolellesi ja isänmaan puolelle." Cethegus silmäili tervehtien ympärilleen. "Sinäkin täällä, Kallistratos sinä rauhan iloinen poika." "Hellas ei hylkää sisartaan Italiaa vaaran hetkellä", vastasi helleeni pannen valkoisen kätensä siron miekkansa norsunluiselle kahvalle.
"Luonnollisesti samassa paikassa kuin sinäkin. Sitä juoksee vain yhdestä lähteestä", sanoi korsikalainen nauraen. "Te olette ladelleet kylliksi salaisuuksia. Ei mitään arvoituksia ruusujen keskellä", huusi Piso. "Missä olette te kaksi näätää joutuneet samalle pesälle?" kysyi Kallistratos. "Saatte sen pian tietää", sanoi Cethegus.
"En", sanoi Cethegus maistellen isis-viiniään. "Ne ovat aina olleet mielestäni ikäviä." "Ohoh", tuumi Kallistratos, "se oli liian rohkeasti sanottu. Minä sanon teille, että viime Calendaena minä mielettömästi rakastuin erääseen germaanilaisnaiseen, joka ei suinkaan ollut ikävä." "Kuinka, sinä, korintolainen Kallistratos, Aspasian ja Helenan kotimaan mies, voit rakastua barbaarinaiseen?
"Se mies, joka on järjestänyt nuo rivit, on etevä sotapäällikkö." "Kuka se lienee", kysyi Kallistratos, joka seisoi komeassa asepuvussa Lucius Liciniuksen vieressä. "Epäilemättä kuningas Vitiges itse", vastasi Cethegus. "Sitä ei olisi uskonut tuosta vaatimattoman näköisestä miehestä, jonka ulkomuoto on niin jokapäiväinen." "Barbaareissa on paljon selittämätöntä."
Mene ja tuota sisään amfora, jonka orjat ovat ulkona asettaneet lumeen. Sitä juodaan keltaisista merenpihkapikareista." "Mitä harvinaista viinilajia se on ja mistä maasta?" kysyi Kallistratos. "Kysy tältä paljon matkustaneelta Odysseukselta mistä maanosasta?" sanoi Piso. "Teidän täytyy arvata.
Kallistratos saapui paikalle kasvot ja kaula verisinä. "Cethegus", huusi hän, "kaikki on hukassa! "Barbaarit ovat Roomassa! "He ovat nousseet muurin yli." "Missä", kysyi prefekti soinnuttomalla äänellä. "Hadrianuksen haudalla!" "Oi, päällikkö", huudahti Lucius Licinius. "Varoitinhan sinua!" "Siellä on Vitiges", sanoi Cethegus sulkien silmänsä. "Mistä sen tiedät", kysyi Kallistratos ihmeissään.
"Katsokaa, tuollakin kaupungin itäpuolella joen tuolla puolen, niin pitkällä kuin silmä kantaa, rientävät barbaarien joukot kaikille kaupungin porteille", sanoi Piso. "Mutta missä on kuningas itse", tiedusteli Kallistratos. "Näetkö goottien päälipun tuolla keskellä kenttää? Siellä hän on Pankratiuksen portin kohdalla", selitti prefekti.