United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oksasen isänmaallinen, sytyttävä sävel saa Arvi Jänneksellä kansallisen suuttumuksen, suomalaisen pyhän vihan syvemmän kaikupohjan. Säkeet sellaiset kuin: »Poikas myös, moni kunnoton, oi, pöyhkänä päätäsi tallaa...»
Varsinkin vihamieliset sanat, varsinkin epämiellyttävät vaikutukset kohtasivat hänessä mitä herkimmän ja kiitollisimman kaikupohjan. Hän oli itsekin onneton tästä luonteensa ominaisuudesta. Mutta hän ei voinut auttaa sitä. Se oli hänen esi-isiensä perintö, Tuomas Tammisen ja tämän esivanhempien, syvältä, kaukaa, maan sydämestä.
Täytyikö hänen nyt uskoa, että se, jota hän oli pitänyt sivu-ominaisuuksina, olikin jotakin oleellista, pääasiallista? Että Liisa nyt vasta oli oikean vastakaikunsa tavannut tai ainakin kaikupohjan, joka houkutteli hänen omat sisimmät sointunsa ilmi väreilemään? Silloinhan oli kaikki valhetta!
Se oli juuri viimemainittuja mielipiteitä vierova ja niitä oudoksuva ruotsalainen yläluokka, jonka edustajia enemmistönä v. 1810 istui hallituskonseljissa. Heissä nähtävästi »Lyceum'in» äsken esittämämme sanat »fennomaniasta» löysivät kiitollisen kaikupohjan. Ja Juteini joutui luullaksemme heidän ruotsinmielisyytensä ensimäiseksi uhriksi ja on siten suomalaisuuden ensimäinen »marttiira».
Emilie Björkstén antoi hänelle sellaista, mitä hän muuten tuskin löysi ympäristöstään, kauneusvaikutelmia hänen silmälleen, askarrusta hänen mielikuvitukselleen, kaikupohjan hänen tunteilleen, ja Emilien äärimmäinen naisellisuus vaikutti vastakohtaisuudellaan vetovoiman tavoin hänen äärimmäisen miehekkääseen olemukseensa.
Kiven runous soitteli kieliä samalla niin hiljaisia ja tutunomaisia, että Suomen kansan täytyi itsensä astua esille pirteistään, ennenkuin se voi edes omassa maassaan saada sille kuuluvan esteettisen kaikupohjan ja täyden kirjallisen tunnustuksen. Onko se vieläkään saanut sitä?