United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Maija ei kuitenkaan kerinnyt kuin yhden ainoan kerran kurauttaa pitkin isännän leveää selkää, kun isäntä yhteen puristetuin hampain voivahti niin kipeästi kuin taisi ja tuskaisesti kähisten ärähti:
Ja hetkeä ennen kuin kuurapartainen Makarohvi avaa karsinan oven: Kohta täältä mekin lähdemme Suomeen! Koppiin palattuamme astun minä työni ääreen ja toverini ryhtyy telefoonia avaamaan. Saatuani muutaman lauseen paperille, vetäsee toverini yhtäkkiä telefoonin rajusti kiinni ja haukkumasanoja kähisten alkaa kiivaasti huitoa edestakaisin. No mikä nyt? kysyn hänen eteensä asettuen.
Rovasti seisahtui nyt katsomaan, miten yhdeksän rotevan leikkaajan edessä lynkään painunut rukiin rintuus kahisten pakeni ja lyhteitä syntyi kuin taikavoimalla eikä isäntä kerjennyt niitä saada kuhilaille, vaikka parastaan hänkin yritti.
Mutta luolassa hän uudelleen hämmästyi, nähdessään siellä vanhan kiviharmaan akan, jonka murhepoimuisia kasvoja varjosteli surunharmaat hajahapset. Pakene, ihana ihmisen tytär! huusi hän kähisten, pakene surman suun ovelta, jos tahdot pelastua! Kuka sitten olet? Vastaa! virkkoi prinsessa. Olen elämän viimeinen varoitus kuoleman portailla; olen jättiläisen emo, kähisi akka.
"Väärään... Väärään linja!" kertasi Dampbell kiukusta kähisten. Sitten hän tömäytti kantapäätään lattiaan ja kirkui: "Enkö minä sinulle sanonut, että se pitää viedä järveen, ja sinä kehtaat tulla sanomaan että miehet lähtivät kesken... Minä näytän sinulle huomenna, että eivät lähde miehet kesken, eikä ennenkun minä lupaan."
Samassa tuli nimismies ja kysyi: "Onko täällä näkynyt minun koiraani?" Sanaa lausumatta osoitti Matti leveällä kädellään koiran raatoa. Nimismies kalpeni. Vihasta kähisten huusi hän: "Sinä lurjus, olet tappanut minun koirani! Mutta sen saat vielä kalliisti maksaa." Ja hän laittausi lyömään Mattia kepillään. "Seiso mies alallasi, tai muuten minun kärsivällisyyteni loppuu!
Vihdoin pysäytti talonpoika hevosensa eräässä polvekkeessa, josta kapea tie läksi kartanoon, ja Mogens lipui alas kuorman päältä ja alkoi puhdistella vaatteitaan oljista; kuorma läksi hiljaa kahisten edelleen.
Stanley pyysi ruhtinas Kadumalta neuvoja ja apua järvi-matkalleen. Tämä kutsui silloin kansan vanhimmat neuvotteluun. Kun he olivat asettuneet istumaan maahan, alkoi Kaduma kokouksen seuraavilla sanoilla: "Voiko nälkäinen mies tehdä työtä? Voiko janoinen puhua?" Vanhimmat katsoivat silloin veitikkamaisesti toisiinsa ja nyykäyttivät päitään, ja Kaduma rupesi kähisten kakistelemaan.
Mutta tämä ei Jukelle välttänyt. Tie laskeutui järvelle, jossa ei ollut haittaa vastaantulijoista eikä myötämenijöistä, niin Jukke asettui oikein polvilleen rekeen, josta saattoi opastaa. Reutuutti ohjaksilla asettumaan juoksemaan ja kähisten vihasta irvellä ikenin kirkui: »truu, soo, truu soo, truu soo. Etkö saata juosta? Truu soo, etkö juokse? Truu soo... Tokko juokset.
Vaan toiseksi muuttui pormestarin ihastus nostaessaan köhmöttynyttä, kylmää jänistä. Ihan harmillisesta vihasta kähisten sanoi: 'Te pojat, peijuonit'." Kaikkia muita nauratti ja kutkutti tuo kepponen, mutta ettei pormestari tästä hänelle tehdystä pilasta nostaisi mörköelämää, alkoivat toiset hämmentää sitä kertoen heille tehdyistä kepposista.