United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Useat näistä ennustavista näyistä ja äänistä lienevät olleet luonnon ilmaumia: revontulia, jotka palavat varsin vilkkaasti näillä leveys-asteilla; raanakiviä, jotka räjähtävät rikki ilmassa; satunnainen suhina, kun tuuli kiitää metsän latvalehtien lävitse; kaatuvien puitten taikka lohkeavain kallioin ryske; taikka noita muita outoja ääniä ja kaikuja, jotka toisinaan aivan omituisella tavalla kohtaavat korvaa keskellä metsäisen erämaan syvää hiljaisuutta.
Useat taistelijoista, ollen lilan tiheässä tungoksessa, että olisi ollut mahdollista noita pitkiä miekkoja enää käyttää, olivat jo väkipuukkoihinsa tarttuneet ja pyrkivät aivan vastustajainsa kimppuun. Veri virtasi jo tulvana, ja kaatuvien parahduksia alkoi jo kuulua taistelijain sotakiljahdusten rinnalla; sillä Vuorelaisten ainaisen tavan mukaan he eivät vaan huutaneet, mutta kiljuivat.
Huutavia, voivottelevia, alastomia ja puoli-alastomia ihmisiä joka taholla. Oli yö. Taivas paloi, kuului kaatuvien talojen ryske. Luulin joutuneeni helvettiin. Johannes kiersi hänet vaistomaisesti suojaten käsivarrellaan. Carmela lepäsi hänen rintaansa vasten. Heidän silmäteränsä tuijottivat toisiinsa synkkinä, tutkivina ja vakavina niinkuin kahden pohjattoman kuilun syvyydestä.
Siinä oli ikihonkiemme humina, siinä virtaimme vilkas juoksu, purojemme solina ja koskiemme juhlallinen kohina; siinä kuului uudisasukkaan kirveiden iskut ja kaatuvien puiden rytinä; kuului ankaroiden taistelujen temmellys, sairasten valitus, puutteiden liikuttava sävel, mutta kaikkien muiden sävelien ohessa oli eräs, joka vähitellen yhä enämmän sai valtaa ja oli viimein, kuni kaikista kärsimyksistä pelastetun joukon korkeuteen kohoava halleluja tai kiitollisuudesta pakahtuvien sydämien riemuisa ylistysvirsi.
Monet vastakkain sattuneista vihollisista tunsivat toisensa ennestään ja pyrkivät toistensa kimppuun, noudattaen vihansa tunnetta tai jalomielisempää halua kilpailla urhoudessa. Kumpikaan puolue ei peräytynyt tuumankaan vertaa, ja kaatuvien sijaan sangen tiheään heitä kaatuikin molemmin puolin tunkeutui hartaasti toisia, rientäen etumaiseen riviin, missä vaara oli suurin.
Mutta kun hän seuraavana päivänä iski kirveensä petäjän juureen kuului kaatuvien puiden ryske metsävahtien korviin ja he tulivat kysymään: mikä mies sinä olet? ja sanoivat: ei tähän saa rakentaa, tämä on kruunun maata. Sillä niinä vuosina kun veneh'ojalaiset kartanon maita viljelivät, oli maamittari jakanut muutkin kylät ja tuomari hänen jakonsa vahvistanut.
Professori Ilmoni piti pataljoonalle mahtipontisen puheen, johon kenraali Ramsay arvokkain sanoin vastasi. Topeliuksen sepittämästä runosta laulettiin säkeet: »Malja urhojen kaatuvien! ja malja niiden mi palaa! Joku tai monta voittojen miestä, tervetultua kotiin taas! Suomen kaarti ei konsaan petä isänmaata ja kunniaa.» Innostus oli rajaton.