United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lähden surman suun esille, Suurille sotasijoille, Miesten tappotanterille! Viel' on Unto oikeana, Mies katala kaatamatta, Kostamatta taaton kohlut, Maammon mahlat maksamatta, Itseni hyvin piännät».
"Kuollut koissa pestäköhön Saksan saippuavesillä, silkkihin si'eltäköhön, palttinoihin pantakohon! Siitä maahan vietäköhön, kalmahan katettakohon, itkuvirsin vietäköhön, laulaen lasettakohon! En vielä kotihin joua: viel' on Unto kostamatta, mies katala kaatamatta, ilkeä hävittämättä." Meni soitellen sotahan, ilon lyöen Untolahan. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi Ukko, ylijumala!
Joko olet käskenyt Annikin olkia viemään ... sano, että pehmoiset vuoteet laittaa, kuiskaa hän. Ethän naisten kanssa saunaan, jos huomenna vielä karhun ajoon? Kaksi on kierrettyä vielä kaatamatta. Minä viisi karhuistasi! Ensin kontion kylkeä maistamme, metsämiehen aterian, miesten valmistaman, nautimme ... taika on tehoisa semmoinen, houkuttelee Panu.
Ja hän muisti nuoruutensa voimakkaan uhman, joka oli sammunut mitään polttamatta ja rynnistänyt mitään kaatamatta. Ja hän muisti Franssin ja muisti Rustaavan ja kapteenin ja Hinkin, ja rupesi jälleen itkemään.
ja joka tuohon keskelle ainoastaan yhen jätti koivahaisen, lintujen leposijaksi, käkösen kukuntapuuksi. Mikä huuto, mikä parkuna, mikä räiske ja rätinä siinä on mahtanut olla! Hirvittää sitä ajatellessakin, samalla kuin tulee sääli syyttömiä uhreja. Mutta eihän nouse osmon ohra, ei kasva Kalevan kaura, ilman kasken kaatamatta, tuon tulella polttamatta.
Hän kallisteli ruukkua nähdäksensä, olivatko ne pohjaa myöten pilaantuneet, ja silloin hän kuuli kilahtavan äänen ruukun pohjalta. Hän ei malttanut nyt olla kaatamatta koko ruukun sisällystä toiseen astiaan, ja ihmeekseen hän näki, että ruukussa olikin joukko kirkkaita, kiiltäviä kultarahoja. Kiusaus oli liian suuri.
Lähen surman suun esille, Kalman kartanon oville, suurille sotasijoille, miesten tappotanterille: viel' on Unto oikeana, mies katala kaatamatta, kostamatta taaton kohlut, maammon mahlat maksamatta, muistamatta muutki vaivat, itseni hyvin-piännät." Kuudesneljättä runo
KAINULAINEN Siinä hallan huounnasta! HUUTOJA PANULAISTEN PUOLELTA Pyhän puun kaatavat! Voi, mitä tekevät! Pyhän lähteen jalkoineen sotkevat! Ei tule ikänä haltija näille maille takaisin! ILPOTAR Uuden ja paremman pappi antaa! NAISTEN HUUTOJA Olisi antanut olla pyhän puun kaatamatta! Sydäntäni vihloo! PANU Heille otukset eteensä ajoin! Karhut kiersin!
Vaka vanha Väinämöinen teetti kirvehen terävän. Siitä kaatoi kasken suuren, mahottoman maan alisti. Kaikki sorti puut soreat; yhen jätti koivahaisen lintujen leposijaksi, käkösen kukuntapuuksi. Lenti kokko halki taivon, lintunen ylitse ilman. Tuli tuota katsomahan: "Miksipä on tuo jätetty koivahainen kaatamatta, puu sorea sortamatta?"