United States or Belize ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän mittasi äitinsä, veljensä ja erään vanhan naapuri-lordin tilukset, jonka ohessa viime-mainittu lähetti hänet kauvas erämaahan samoille askareille. Shenandoa-laakson jylhät maisemat kulki sitten nuori maamittari ristin rastin, ainoastaan muuan vanhempi ystävä, eväslaukku, pyssy ja maanmittaus-lauta muassaan, viettäen raitista, vaikka vaivaloista metsä-elämää useat kuukaudet.
Jylhät kululle mahdottomat Pyreneitten vuoret eroittavat sen Ranskasta ja suojelevat sitä varmemmin kuin kivääri ja kanuuna. Ranskan puolella vuoren kupeet kasvavat jylhiä havupuita ja tiheätä viitaa; majat ja viljellyt vainiot todistavat siellä ihmisten ahkeruudesta. Kuinka köyhät ja autiot sitävastaan ovat vuorten etelärinteet!
Vuorimaille nousta tahdon, Missä majat pienet tapaat, Missä rintas kohoo suuri, Ilman tuulet viuhuu vapaat. Vuorimaille nousta tahdon, Missä huojuu jylhät hongat, Roiskii vuot, ja linnut laulaa, Sekä lonkuu pilvenlongat. Hyvästi, te salit liukkaat, Hellät herrat, nainen hellä! Vuorimaille nousta tahdon, Mailmaa sieltä hymyellä. Vuori-idylli.
Ahdistaa heitä, oli melkein mahdotointa, sillä heidän edessänsä oli tulvillaan oleva Vibitsch'in virta ja sen jatkona suuri räme; sivulla oli heillä suojana jylhät metsät. Meidän kenraalimme neuvoivat tuottamaan laivasiltoja ja tekemään pattereita, mutta Kaarle vastasi: "mihinkä niin paljon puuhia?" ja syöksyi rohkeasti raivoisaan virtaan.
Keitä nuo Noin kuihtuneet ja pukimeltaan jylhät? Maan asukkailt' ei näytä he ja sentään Maan päällä käyvät. Eloss' olettenko, Ja olennoita, joilta vastuun saapi? Mua ymmärtävän näytte: kaikin viette Rosoille huulillenne kurtun sormen. Näytätten naisilta, mut partanne Mua kieltää teitä siksi päättämästä. MACBETH. Jos voitte, puhukaa! Keit' oletten? 1 NOITA. Oi, terve, Macbeth! Terve, Glamis-thani!
"Niin tuli aika astua Balkanin ylitse; siellä ei ollut teitä, ympärillänne kohosivat jylhät pilvenkorkuiset vuoret näyttäen mahdottomilta niihin kiivetä vahvalla lumella peitettyinä. Vaan tämäkään ei teitä estänyt.
Vavista tulee ihmisen ja peljätä, Kun suuret jumalat noin jylhät airuut Lähettää varoituksen merkiks meille. CASSIUS. Sin' olet tylsä, Casca; hengen hehku, Tuo roomalainen ele, sulta puuttuu, Tai sit' et käytä. Kalvas olet, pelkäät, Ja tuijottelet, ihmetyksiin vaivut, Kun näät näin oudon kiihkeänä taivaan.
Tääll' on karut kaskilouhet, Jylhät korvet, kovat työt, Tääll' on vilut talven viimat, Synkät syksyn hallayöt. Tääll' ei kestä kurja kansa Eikä viihdy vieras mies: Meistä vain on Suomi sorja, Meille lämmin on sen lies. Lämmin meille muistojamme, Taaton talvilies kun on; Senhän eessä kertoi äiti
Ruohot, kukkaset, kummut, kunnahat, jylhät vuoret ja hymyilevät laaksot, kaikki ne hänelle puhuivat kieltä, joka, samalla kuin se oli outoa ja salaperäistä, valtavasti viehätti hänen mieltänsä ja herätti hänessä aavistuksen siitä voimasta, joka kaikessa kätkettynä vaikuttaa; johon verraten ihmisnero käy mitättömäksi kuin maassa mateleva mato.
Minusta he muistuttavat sellaista salomaan yksinäistä järveä kuin Runeberg kuvaa löytäneensä Saarijärven metsässä: taivas yllä, taivas alla, mutta rannan jylhät hongat ja kuuset peittävät kaiken muun näköalan. Kuitenkin sellaisessa järvessä kuvastuu aina taivas ja asuu aina rauha, muistutti Heleena. Vaikka jylhäkin, lisäsi apulainen.