United States or Kenya ? Vote for the TOP Country of the Week !


Maa vaati kaiken kansan nostamista Tuost' ynseästä tainnos-unestansa; Sill' itse jumalainkin tahto raukee, Jos heidän hengestään ei syty kansa. Siks' opin-auran kaikkialla käydä Pit' ihmissydämiä penkomassa, Ett' alttihiksi, kylvökelpoiseksi Maa kypsyis ajan hengen tuoksinassa.

Itsepä neuvoisin hänt' ennemmin sitä tietä seuraamaan toki, jolle sa, pilviennostaja, viittaat." Kuuli jo tuon hymysuin isä ihmisien, jumalainkin, näin sanat siivekkäät jopa vastasi hälle ja lausui: "Here, valtiatar vakasilmä, kun noin olisitkin kanssani yhtä mielt' yhä kesken kuolematonten, kohta Poseidon, vastustaa halu vaikk' iso oiskin, muuttais mieltä ja ain' ois mieliks sulle ja mulle!

Hällepä vastasi näin isä ihmisien, jumalainkin: "Here, ällös mun joka aivoitustani tietää toivoko; ei hevin käyne se, vaikk' ole puoliso vaankin! Mutta mi kohtuus on sinun kuulla, sit' ei tuta kenkään joukost' ihmisien, jumalainkaan saa sua ennen. Vaan jumaloilta mit' on salass' yksin mieleni päättää, aina ja kaikkia niit' älä turhaan tutki ja urki!"

Kaikk' ylt'ympäri järkkyi maa, puropursuvan Idan juuri ja harja ja Ilion myös sekä laivat akhaijein; varjojen valtias, Aidoneus, maan allakin säikkyi, kiljuen istuimelt' ylös karkasi peljäten, että murtais vankan maan hänen päänsä jo päältä Poseidon, jäis ikivaltain, ihmisien näkyviin koto kuolon, kaamea, kalmainen, jumalainkin katsoa kauhu. Noinp' oli ankara ryske, kun nous sota kuolematonten.

Vimmasi vastakkain sotalaumoja noin ikivallat, toinen toistaan päin vihan riehuss' itsekin riensi. Hirmuisin jylinöin isä ihmisien, jumalainkin pauhasi korkeudessa, ja taas alahalla Poseidon ääriä laajan maan järisytti ja huippuja vuorten.

Unten haltian siellä hän kohtasi, Kuoleman veljen, tervehtäin kädest' otti ja näin sanan laati ja lausui: "Oi Uni, ihmisien, jumalainkin valtias, kuulit ennen pyyntöni kyll' useastikin, niinpä nytkin noutaos mieltäni, niin sua kiitän siit' iät kaiket. Silmät loistavat Zeun heti silloin uinuta umpeen luomien alle, kun yhdistää lepo meitä ja lempi.

Vikingi kuitenkin tunnusti jumalain olevan häntä itseään voimakkaampia, vaikka kyllä hän useinkin uhallaan vastusteli heidän tahtoansa, pelkäämättä syösten itsensä siitä hänelle välttämättömästi tulevaan turmioon. Mutta suomalainen noita katsoi oman voimansa vielä jumalainkin voimaa suuremmaksi; hän katsoi heidät ainoasti välikappaleiksi kädessänsä.

Kun mahtihenget silloin kansaa johtaa, Heit' tukee sankat joukot takanansa, Ja jumalainkin tahto vasta täyttyy, Kun heidän hengestänsä syttyy kansa. juhlassa Viipurissa 31 p. Lokak. 1880. Ei suomalainen syntyään, Mut meidän maata lempimään Hän oppi omanansa. Ja Suomen toivot, tarpehet Hän tutki, täytti puuttehet Kuin isä lapseltansa. Ol' isä maalle tosiaan.

Tuon hymysuin isä kuuli nyt ihmisien, jumalainkin, luo heti kultaisen Afroditen kutsuen virkkoi: 427 "Ei ole, lapseni, laisinkaan sotatyöt sua varten, vaan hääpuuhin sulla on hääriä askare armas, Ares huimapa hoidelkoon nuo muut ja Athene." Tuo oli haastelo heillä.

Tullut turma nyt ois, tuho onneton ottanut heidät, taas väki Ilioniin kuin lampaat häätty jo tarhaan, vaan heti huomasi tuon isä ihmisien, jumalainkin. Kirkkaan leimauksen alas iski hän ankarin jyskein, löi sen tanterehen Diomedeen valjakon tiehen; maast' ylös valtainen rikinvalkea leimuten nousi; heittihe peljästyin hevot taapäin vaunuja vastaan.