United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen edessään lepäsi Ruotsin pääkaupunki vielä kätkettynä yön hämärään ja ainoastaan kaukana idässä näkyi heikko, vieno viiva taivaan rannalla meren tasalla julistavan sitä koittavaa päivää, joka oli ratkaiseva Ruotsin ja sen kuninkaiden kohtalon miespolveksi eteenpäin. Kaikki oli hiljaa. Tukholma nukkui, Ruotsi nukkui, Suomi nukkui.

Puolipäivän aikana makasi Lyyli jo kauniine vaalean punasine poskineen kammarissaan. Hän näkyi saavuttaneen nyt sen levon ja rauhan, jota hänellä ei ennen ollut. Hänen kasvonsa eivät enää näyttänyt kärsivän, surevan neidon, vaan hiljaista, levollista rauhaa ja onnellisuutta nauttivan ja sitä muillekin julistavan enkelin kasvoilta. Niitä katsellessaan lausui isäntä kyynelsilmin: "Voi Lyylini!

Siitä näki hän Inkerin ja Sannan istuvan tuolla tutulla matalalla jakkaralla ja veisaavan Inkerin kirjasta. Juhlallisina kajahtivat sävelet matalassa majassa. Jo kuuli hän sanatkin. »Kaikk' enkelit myös kuullaan Suloisest' laulavan, Kauniimmast' kuin tääll' luullaan Rauhaa julistavan. Kaikk' kuin on Luoja luonut, Iloitsee iloisest', Ett' pääsinpäivän suonut On Jumal' julkisest'»,

Sillä juuri näitä pastori Pöndisen voimallisia saarnoja kuullessaan oli Sakari Kolistaja, kuten jo sanottu, herännyt. Kuultuaan pastorin julistavan viisauden kauheutta, oli hän alkanut tutkia itseänsä, huomannut olevansa liika viisas, kauhistunut tilaansa, tullut murheelliseksi ja alkanut etsiä apua ja pelastusta. Niin: viisaudentuntoon hän oli tullut.

Kerttu kertoi luistinretkestänsä sekä uusista uutimista, jotka hän jouluksi oli saanut valmiiksi ja Erkki puhui tutkinnoistaan, jotka hän oli suorittanut sekä että hän Juhannukseksi aikoi päästä papiksi. "Ja huomenna ai'on ensi kerran saarnata täällä kirkossa", lisäsi hän vielä. "Sinäkö! Ja minä saan siis todellakin kuulla sinun julistavan Jumalan sanaa seurakunnallemme!

Mutta Valeria ei vielä tahtonut lähteä isänsä haudalta eikä luopua rakastetustaan, jonka ylistystä kaupungin suojelijana hän riemuiten kuuli kaikkien ihmisten julistavan. Levollisena hän pysyi edelleen kodissaan eläen surulleen ja rakkaudelleen. Piirityksen ensimmäisinä päivinä koki Mirjamkin rakkautensa suurimmat riemut ja suurimmat surut.

Mutta kun hän nyt kuuli tämän tuhatäänisen riemuhuudon nimeään julistavan, tuli hänen rintaansa ennen kaikkea tunne: "Ei, se ei voi, se ei saa tapahtua." Hän riuhtautui irti Tejasta ja Hildebadista, jotka riemuissaan puristivat hänen käsiään, syöksyi muutamia askelia eteenpäin, pudisti päätään ja heilautti käsiään estääkseen huutoja.

Uljaasti hän kertoi matkasta vaan: "Ei liike tuo mua kammotakkaan; Näin neidin nöyrän ja hurskahan Huoneesta toisehen kulkevan, Rakkautta ja armoa julistavan Ja sitte piplian lahjoittavan. Mut tuskin on poistunut neitinen tää, Kun portista nainen tirkistää; Se piplian oitis pantiksi vie, Ja sitten suora on krouvihin tie". Rumat henget sen kuultua riemuitsevat Seuralle onnea toivottavat.

"Minä olin pitkän ajan varsin hourupäisenä. Kun taas tulin järkeeni, näin setäni seisovan vuoteeni ääressä, kuulin hänen julistavan minulle pelastumisensa ja anteeksi antamuksensa. "Niin langennut, niin syvälle langennut olin, että halukkaammin olisin hänen kirouksensa ottanut vastaan. Se olisi siltä minusta näytti kelvottomuuttani vähentänyt, mutta ei hänen jalouttansa.

Nähdä sinut saarnastuolissa siellä, ylhäällä ja kuulla sinun julistavan seurakunnalle raamatun puhdasta oppia. M