United States or Estonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vielä kerran sen täytyisi Julianus Apostatan kanssa huudahtaa: 'Katso, kuinka kristityt rakastavat toinen toistansa! Rakkaan Vapahtajamme viimeinen ylimmäis-papillinen rukous tulisi täytetyksi, hänen valtakuntansa lähestyisi. Herra jouduttakoon armossa tätä aikaa ja tehköön meidät kelvollisiksi rakastamaan toinen toistamme, ei ainoastaan sanoilla ja kielellä, vaan työssä ja totuudessa!

"Olen kyllä", vastasi Piso. "Kuusijalkaiset säkeet onnistuivat paljon paremmin, kun silmieni edessä ei enää ollut gootteja, jotka ovat yhtä jalkaa pitemmät. "Goottien juomingit häiritsivät sitä paitsi aina rauhaani ja estivät minua pitämästä ajatuksiani koossa." "Hän on tehnyt siitä hullunkurisen laulun, johon on pistetty joukkoon goottilaisia sanoja", virkkoi Salvius Julianus.

"Katsoimme voivamme suostua siihen sinun nimessäsi", täydensi Salvius Julianus toverinsa kertomusta. "Voitte kyllä", sanoi Cethegus hymyillen. "'Hyvä on', tuumi Narses, 'minulla ei ole mitään lähtöänne vastaan. "Ja hän luottaa niin suuresti itseensä", jatkoi Licinius, "ettei hän tahdo edes pidättää sinua panttivankina, sillä hän kysyi, milloin aiot lähteä matkaan.

Jo keisari Julianus lauluin ylisteli tätä ikivanhaa kaupunkia ja kehui varsinkin sen erinomaisia viikunoita: "Zeuksen kaupunki tosiaan on tuo pyhä mahtava Damaskus, koko itämaiden silmä.

Hänen hallussaan olivat melkein samat paikat kuin Belisariuksen Roomassa ollessa. "Salvius Julianus saa vielä sata miestä avukseen hirsisululle. "Abasgilaiset jousimiehet rientävät Pison luo ketjusululle. "Marcus Licinius pysyy paikallaan."

Jos sulhanen vain joutuu, niin häät voidaan pitää ensi Iduksena. Tule, Aulus!" Tämä oli sovittu merkki. Cethegus ilmoitti asian roomalaisille ritareille. "Hyvä on", sanoi Licinius päättäväisenä, "sittenhän voin hankkia muistomerkin sille paikalle, missä veljeni kaatui Rooman ja Cetheguksen puolesta." "Niin, roomalaisten oikeus Roomaan on jääväämätön", lisäsi Salvius Julianus.

"Sillä laivaston heiltä on ottanut pikemmin varastanut kuin valloittanut oivallinen magister militum per Italiam." "Kuiskailtiin", sanoi Julianus, "että tuo arvonimi on jo peruutettu". "Tottapa minä, tämän arvonimen kantaja, siitä jotakin tietäisin." "Kukapa tiennee. Kerrotaan, että sinut olisi erotettu toimestasi.

Viimeiset ikävuotensa toimiskeli Konstantinus rakennuspuuhissa, laajentaen vanhaa Byzantionia koko valtakunnan uudeksi kristityksi pääkaupungiksi. Kreikanmaan ja Italian kaupungeista kuljetettiin sinne kalleita taideteoksia ja uudistettu kaupunki sai kohtakin uudistajansa mukaan Konstantinopoli-nimen. Pian ilmestyi sinne monta komeaa kirkkoa ja suuri keisarillinen palatsi. Julianus ja Teodosius.

"Taas olet voittanut, Cethegus", huusi Licinius riemuissaan. "Sinä olit oikeassa, Rooman prefekti", sanoi Salvius Julianus. "En oikein tajua sitä, mutta Narses luovuttaa Rooman sinulle." "Haa", huudahti Piso, joka oli saapunut samaan aikaan prefektin telttaan, "Cethegus, tämä on muinoista, caesarillista onneasi.

"Päällikköni", varoitteli Licinius, "en voi yhtyä iloosi enkä luottamukseesi." "En minäkään", lisäsi Salvius Julianus. "Minä pelkään ja epäilen Narsesta." "Te olette liian viisaita", ivaili Piso. "Ihminen ei saa mennä liiallisuuksiin luottamuksessaan eikä epäilyksessäänkään.