United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Urhoollisuutesi Lytsenillä kieltää sinua solvaisemasta, vaikka joisit sekä järkesi että koko pääsi. JORDAN: Tuohon käteen, sotaveikko. Silmää räpäyttämättä teen kunniaa vapaaherrallesi, eikä jalkani horjahda. ROSENHANE: No istukaa kaikki ja nauttikaa, mitä tarjona on. Hei Törnskjöld siellä! Miksi niin alla päin? METSTAKE: Häntä ei tunne entiseksi. Istuu kuin paleltunut nauriinvarsi.
4:s AATELISMIES: Koukku sieramiin! JORDAN: Hääh! Palkinto sinulle. Se oli hyvä. Koukku sieramiin. Uuh! T
ROSENHANE: Terve tuloa, korkea-arvoiset herrat. Terve tuloa, Jordan, pitkältä matkaltasi. JORDAN: Neljä hevosta olen ajanut näännyksiin. Tässä nyt olen pitojen koristuksena, ha-ha-ha! ROSENHANE: Terve tuloa Metstake, vanha sotaveikko. Paisut, paisut vaan yhä. Terve tuloa kaikki yhteisesti ja jokainen erikseen! Olen pyytänyt teidät kokoon erihaaroilta tänne Viipuriin.
Tyhjennäppäs kaksi tällä kertaa. JORDAN: Ennestään on jo paljon sisällä. ROSENHANE: Niinpä näkyy. Varo itseäs Jordan! Sinä olet suuri suustasi kun olet juovuksissa ja mahdoton hallita: joskus olet tehnyt asioita, joita ei selvänä voi enää parantaa. Ei liiaksi! Ei liiaksi, Jordan! Muista! JORDAN: Sinä et ole minun herrani. ROSENHANE: No-no, Jordan. En tarkoittanut pahaa.
Nytkö jo Ruotsin hallitus kadehtisi palkkojamme. Nytkö jo unohtaisi vanhat sotaurhonsa, jotka puhtaan uskon puolesta taistelivat vieraalla maalla, unohtaisi jonkun jyväkapan tähden, joka on moukilta liikaa otettu. Hei veljet, heittäkäämme turhat huolet ja pelot. JORDAN: Niin juuri, hurraa! ROSENHANE: Hurraa Ruotsin hallitukselle! KAIKKI: Hurraa! T
JORDAN: Jos sinä tahdot oikeutta ja käräjiä, niin mene, hae esiin varkaita ja syytä niitä! Miksi olet meidän kimpussamme niinkuin verikoira. SAMUEL CR
Ei juhlallisesti, ei aristellen, ei äänettöminä. Hän on niitä Saksan sotakarhuja, on tottunut meluun ja rakastaa pitoja. JORDAN: Sanalla sanoen, hän on meidän miehiä. METSTAKE: Joskus, muistan, taistelun kuumimmassa tuoksinassa, hän saattoi sanoa toisen korvaan: entäs se Weimarin olut, veikkonen! Ja kannusti hevosensa eteenpäin.
Mut taapäin että Jordan kääntyi, että pakeni meri Luojan tahdon mukaan, ol' oudompaa kuin hän ett' tässä auttais.» Näin mulle hän; ja sitten seurahansa hän liittyi, seura kaikki kokoon kertyi, kohosi tuulispäänä korkeutehen. Tuo sulo Nainen heidän jälkeen ohjas vain viitaten mun noita portahia; niin luontoni hän voitti voimallansa.
JORDAN: Hän nimitetään, paitsi Viipurin ja Savonlinnan, myös Käkisalmen ja Inkerinläänin viskaaliksi, toimeenpannakseen tutkintoja kaikkien virkamiesten väärinkäytöksistä, laittomista ylöskannoista siellä. METSTAKE: Tulee siis vuoro minullekin. JORDAN: Niin, veli Metstake, sinä olet Käkisalmen maaherra, pidäppä nyt puoliasi! No, no, ei tarvitse mennä noin kalpeaksi.
Nyt oli asia se, että eversti Mikael Jordan ja hänen jalosukuinen puolisonsa lahjoittivat vuonna 1643 Rauman kirkolle ristikoristeisen ja kummankin aatelisella vaakunakilvellä ja alkukirjaimilla somistetun messupaidan viheriästä samettibrokaadista, joka luonnollisesti otettiin kiitollisuudella vastaan ja jota käytettiin juhlallisissa tilaisuuksissa.