United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näin kauneus, jonk' olet vuoroks saanut, Se pysyis ennallansa, omasi Sa oisit taas, kun päivätyös on laannut, Ja lapses säilyttäisi kuvasi. Ken kauniin majan rapistuvan soisi, Jot' aimotoimin tulis säilyttää, Ett' talvisäissä suojana se oisi, Kun kaikki valtaa kuolon ikijää? Ken muu kuin tuhlari! 01' isä sulia: Yht' onnelliseks anna poikas tulla.
BRUTUS. Sin' olet puhdas vihkivaimoni, Niin kallis kuin nuo puna-pisaraiset, Jotk' ahtavat mun sydäntäni synkkää. PORTIA. Jos niin on, saisin salaisuutes tietää. Min' olen vaimo, myönnän sen, mut vaimo, Jonk' otti jalo Brutus puolisokseen; Min' olen vaimo, myönnän sen, mut vaimo, Joll' ompi hyvä maine Caton tytär! Mun muiden naisten kaltaiseksko luulet, Kun moinen mull' on mies ja isä moinen?
Vieras sun runteli ruumistas, Suomeni suur', jalopeuran', Sorti sun äänes ja valtas kaas, Ilkkuen kuolon-taisteluas, Niin kuni isketyn teuraan. Poikas myös, moni kunnoton, oi, Pöyhkänä päätäsi tallaa, Maidon, jonk' utaristas joi, Pilkoin palkiten, min vain voi Rintansa täynnä on hallaa. Herää, Suomi, niin loppuu yö, Nouse jo pois, jalopeura!
Jos nyt palajaa hän, Ja kammoksuen matkaansa, ei tahdo Uudestaan lähteä, niin urostyöhön Hänt' yllytän, jonk' älyni juur' keksi, Ja jossa ilman armotta hän sortuu; Ja kuolemast' ei hiisku moitteen äänet, Ei itse äiti siinä petost' arvaa, Vaan sallimaks sen sanoo. LAERTES. Neuvoon suostun. Ja sitä mieluummin, jos tehdä voitte Mun välikappaleeksi. KUNINGAS. Niinpä niin.
"Kyll' tavaraa on mun morsiollain Vaikk' ei penniä taloon hän tois, Jos silmillä mun häntä katselisit Hän kaunihin maailmassa ois!" Ja kuninkaall' virkkasi piispa näin: "Clyde on saatanan vallassa. Ja veri tuon poltetun noidan viel' Sykkii suonissa lapsensa. "Lord Ronald on kotihin palajanut Kera riivatun morsiamen, Jonk' käsi kuin noidan on merkitty; Sillä käärmeksi muuttuu hän.
Silloin virkkavat lie etisetkin ihmiset vielä, merta he tummaa kun moniteljoin kulkevat haaksin: 'Tuossapa miehen kumpu on ammoin kuollehen, kuulun, loistava Hektor jonk' urotöiltään sorteli surmaan. Noin moni virkkaa, eik' ikinään nimi Hektorin häivy." Lausui noin, mut akhaijit vait oli, ääneti aivan, kunnia kieltää sallinut ei, ei suostua pelko.
Kauniina kesä-iltana Yks vanhus istui seurassa Nuorten, jotk' hänen puhetta Ihaillen kuuntelit. Hän elämästään jutteli Ja viisauttaan saarnasi Ja surut, riemut ennusti, Jotk' heitä odotit. Hän puhui esi-isistä. Ja heidän urotöistä, Sen kansan kärsimyksistä, Jonk' omaks nimitti.
MARCUS. Apeat miehet, Rooman kansalaiset, Revityt melskeessä kuin lintuparvi, Jonk' ärjysäät ja myrskyt hajoittaa, Opastaa minun suokaa, miten koota Tuo hajavilja yhdeks sitomeksi, Rikotut luut taas liittää yhdeks rungoks, Jott' itseään ei Rooma tuhoisi, Tuo, jota mahtivallat kumartavat, Häpeäll' itseään ei lopettaisi Kuin mikä toivoton ja halpa orja.
Siis pyydämme sen miehen kunniaksi, Jonk' aimo jälkeläisen saavan suotte, Ja senaatin ja Kapitolin nimeen, Joit' arvon kunnioittaa tahdotte Eritkää, hajoittakaa seurueenne! Pois väkivalta! Nöyrää rauhan tietä Siivosti esiintuokaa ansionne. SATURNINUS. Tribuunin kaunis puhe suostuttaa.
"Ukolle uuen lusikan, Jonk' ei syöen syömät puutu, Juoen juomiset vähene." "Vähänpä hyvästä annoit, Pikkaraisen kaunihista Mitäpä annoit ämmölleni?" "