United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hyvyys, mi valtakunnat, joihin nouset, kaikk' kiertää, autuuttaa, luo kaitsentansa voimaksi näiden suurten kappaleiden. Eik' yksin luodut kaikki kaitut ole mielessä Luojan itsetäydellisen, vaan myös, mi koskee heidän onneansa. Siks mitä ampuneekin jousi tämä, se ennen määrättyhyn sattuu maaliin kuin nuoli, jonk' on johto ollut suora.
Turhaanko synnyt kaikk' opit sie, Turhako Sammon nouanta-tie, Turha sun muinainen taikas? Vieras sun runteli ruumistas, Suomeni suur', jalopeuran', Sorti sun äänes ja valtas kaas, Ilkkuen kuolontaisteloas, Niin kuni isketyn teuraan. Poikaskin moni kunnoton, oi, Pöyhkänä päätäsi tallaa, Maidon, jonk' utaristas joi, Pilkoin palkiten, min vain voi, Rintansa täynnä on hallaa.
Jos muiden meikäläisten laill' et oisi Sa pakoon päässyt, viekkaan morsioni Isänsä jaloiss' olisit sä nähnyt Te'oistaan mielipuolena. No, mistä? Väärästä rakkaudesta kavaltajaan... No, eihän! Soihdun kädestäni löi hän, Ilm' antoi laukaus meidät, herttuan Soturit sisään syöksi, muut' en muista. Näin yhtynytkö kaikk' on meitä vastaan! Nyt näyn ymmärrän, jonk' yöllä näin. Sä näitkö hänet?
Tuon laahaan kautta elon tyrskyn Ja rojun turhaa turhemman; Viel' ongessain hän kiemuroi ja pyrskyy, Ja hän, jonk' aina henki janoo, Suuns' ohi näkee herkut heiluvan, Vaan virvotusta turhaan anoo. Ja häijyllen jos mennytkään ei oisi, Hän kadotust' ei sentään välttää voisi.
Kiusaukseenko joudun Valani rikkomaan, jonk' äskein vannoin? En, sit' en tee!
Ensimmäisenä ehdotin nyt sovitusta ma suomaan; siitäpä vimmastui Agamemnon, karkasi pystyyn, lausuen uhkauksen, joka tässä on täyttynyt juuri. Nopsin laivoin naista akhaijit säihkyväsilmät saattavat Khrysaan, saava on heiltä sen haltia palveet; vaan mult' ottivat juur', ulos uksest' airuet veivät Briseun tyttären, jonk' omaks antoi mulle akhaijit.
Muut syytteet kaikki Ne ovat vihan kaunaa ilkimyksen, Katalan, epäsuvustuneen konnan, Jonk' itse tahdon urhokkaasti voittaa, Ja vastavuoroon kintaani ma heitän Nyt jalkoihin sen korskan kavaltajan, Ritarikuntoni näin näyttääkseni Parhaissa hänen sydänverissään. Jott' onni tämä pian koittais mulle, Määrätkää, herra, päivä taistelulle.
Ma muut' en rauhaa tunnusta kuin sitä, Mik' auttaa kuninkahan laillisen Taas rauhaan istuimelleen. Sigismund Mun Suomen sotapäälliköks' on pannut; Pois heitän kalpani, kun käskee hän, Mut herttuan käskyst' en; se rauhan pöytä, Jonk' eteen riisun miekkani, se toisin On tehtävä, ei vallanhoitajalle Portaaksi Ruotsin valta-istuimelle.
CYMBELINE. Mua? JACHIMO. Iloitsen, Ett on mun pakko näin se ilmi tuoda, Min salaus mua vaivaa. Konnuudella Sormuksen sain; se on Leonatuksen, Jonk' ajoit maanpakoon, ja mikä sua Enemmän ehkä pahoittaa kuin mua Ei maan ja taivaan välill' ole toista Elänyt jalompata. Jatkanko? CYMBELINE. Kaikk' ilmaise. JACHIMO. Valiotyttäres!
Miss' on se tyttö, jonk' et uudismaita Sais sinä peltomiesnä koskettaa? Ja missä mies niin itserakas, saita, Ett' enentymäst' estäis maailmaa? Sin' olet äitis peili, kevättaikaa Sulointa sinä hälle muistutat; Ja kurttuisena samaa kulta=aikaa Sinäkin ikäs takaa katsastat. Mut jos et jälkees jätä muistelua, Niin yksin kuole, kuvas seuraa sua.