United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Enkä minä enää saata sitä sille milloinkaan tunnustaa. Hän hyökkäili edestakaisin ... ovelle ja pois ... ikkunaan ja pois... Minä sanon sen sille sittenkin! Ja kun olen sanonut, juoksen koskeen. Tai en sano mitään, vaan juoksen kuitenkin... Jako jätän heille lapsen? Nytkö, kun Juha juuri lupasi ottaa sen omakseen? En minä nyt voi ... en nyt vielä.
Sano sitten, jos unohtuu, mutta se on totta, että minä en muistele, mikä kerran on mennyt, sanoi Aatu yhäkin. Lopetetaan lyhyeen, eläkä puhu enää minulle. Jako et huoli kihloja? En. Ota ilman suotta. En suottakaan. No ota nyt ja anna sitten pois, jos ei mieli rupea muuttumaan. En ota, eikä niiden arvo ylene minun muassani olemalla, menevät vaan, etteivät kelpaa sitten kellekään.
Mainittu väestön jako asteellisesti aleneviin tai yleneviin luokkiin juuri etupäässä sitä osoittaa. Vaaditaan, näet, jo jokseenkin pitkä kehitysjakso ennenkuin yhteiskunnallinen järjestys voi tämmöiselle kannalle kohota, olkoonpa sitten tämä kanta meidän mielestämme perin huonokin, meidän, jotka jo olemme tottuneet vapaampiin kaavoihin.
Pahinna vikana sellaisissa yhteiskuntajärjestelmissä, jotka jakavat ihmiset eri luokkiin tai sallivat sellaisen jaon, on juuri se seikka, että ihmisten kaikkiykseydentunne heikkonee. Omaisuuden epätasainen jako sekä erilainen oppimis- ja sivistymistilaisuus jakoivat teidän aikanne yhteiskunnan luokkiin, jotka pitivät toisiansa monessa suhteessa eri rotuina.
Suomalaiset suostuivat mielellään heidän tuumaansa, ja sitten tulokkaita kestittiin, syötiin yhdessä hirvenlihaa ja leipää. Tätä herkkua talolliset jakoivat runsaasti suomalaisille. Tehtiin metsästyssuunnitelma, saaliin jako määrättiin niin, että koirankin piti saada yksi osa. Saalis oli siis jaettava viiteen osaan.
Vallan siirtämiseksi suuren kansanjoukon käsiin lakkautettiin centuria-kokousten jako viiteen varallisuusluokkaan; sen sijaan saivat kaikki centuriat äänestää joka kerraksi erittäin arvalla määrätyssä järjestyksessä. Sen jälkeen kohta päätettiin asettaa jako-oikeus entiseen valtaansa. Jaettavaksi ruvettiin nyt myöskin antamaan sellaista valtionmaata, jota ei vielä ollut kellekään vuokrattu.
Tänään tahdon kertoa teille, mitä olen oppinut koettaessani tehdä säästöni hedelmääkantaviksi. "Muistat kai sinä Tahvo, että kun kaksikymmentä vuotta takaperin meidän sisaruksien välillä tehtiin perinnön jako, tuli minun osakseni 5,000 markkaa, joilla sinä irroitit minut tämän maatilan hallinnosta. Tuo 5,000 markkaa oli siis koko omaisuuteni.
Jakamiseen tarvitaan nyt tuskin kymmenes osa entisestä väestöstä. Työvoimaa ei mene hukkaan vähintäkään, ei ainoakaan pyörä liiku turhaan. Tunnette jo pääpiirteissään, miten tavarain jako toimitetaan. Tilastotieteilijämme ovat osottaneet, että jakamistoimeen tarvitaan nyt kahdeksaskymmenes osa työvoimasta.
EGMONT. Olisinko minä edes jotain heidän hyväksensä tehnyt! Voisinko minä jotain heidän hyväksensä tehdä! Heill' on sula hyvä tahto minua rakastaa. KLAARA. Sinä varmaan olet hallitsijattaren luona ollut tänään? EGMONT. Niin, olinhan minä siellä. KLAARA. Onko välinne hyvä? EGMONT. Siltä ainakin näyttää. Me olemme kohtelijaita ja ystävällisiä toisillemme. KLAARA. Jako oikein sydämestä?
Tapa siirtyi katolisesta ajasta protestantiseen ja säilyi, vaikka kirkot ilettäväisyyteen saakka täyttyivät joskus ainoastaan kyynärän verran lattiapalkkien alle haudatuista ruumiista, aina 1700 vuosiluvun loppuun saakka monessa paikassa maatamme. Yhtä ahdas kuin säätyrajoituksen takia penkkien jako oli, yhtä vapaa oli oikeus tulla haudatuksi kirkon pyhien seinien sisälle rahasta.