United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jaako, rakas! minä rukoilen sinua: Ole rohkea ja luottavainen!... minun tähteni, Jaako!... meidän molempien tähden... Johanna ... minä koetan ... minä koetan. Jaako...! Ja nyt!... meidän täytyy erota!... Johanna! Ei! ei vielä!... Jaako, ei vielä... Johanna!... omani, rakkaani!... Näetkö nyt itsekin, miten vaikeata on erota! Minä en kestä tätä...! en voi!... en voi... Johanna... Johanna...
Olen monta vuotta oleskellut Galliassa ja erittäin Britanniassa. Minulla on poika, jota minun täytyy kasvattaa. Jääkö siis, armas veljeni, näiltä kaikilta minulle paljon aikaa filosofiallisiin mietintöihin? Mutta enpä kuitenkaan ole koskaan unohtanut nuoruuteni opetuksia. Minä kunnioitan ja rakastan tuota jaloa Theofiloa. Ken voisi 'opettajaa' unohtaa?
Kyllä minä sen yskän ymmärrän!... En tahdo minä olla tiellä. Mennään nyt! Tuolla on Hallan Jaakokin tallissa ... saatte nyt näyttää tammaanne hänellekin. Kreeta, missä Johanna on? Kutsukaa hänet heti tänne! heti, kuuletteko! Kyllä, kyllä! Mutta olkaa varoillanne! herran tähden ... olkaa varoillanne, isäntä! Muistakaa se. Johanna!... sinä Johanna! Jaako... Mitä...! oletko itkenyt?
Oi Jaako... Jaako... Hän tulee vaatimaan minut tilille... Mitä täällä on tapahtunut?... Vastatkaa minulle, Herran nimessä!... (Tapani välttää) Mitä...? Te käännytte pois! te vaikenette...? Mitä pitää minun tästä kaikesta ajatteleman...? (Muistutellen) Johanna tiedottomana... Hyvä Jumala!...
En suinkaan minä sikaa säkissä osta enää toista kertaa! Se kai teidän pitäisi ymmärtää. Olisi sinulla jo pitänyt olla valitsemisen varaa. Kyllä vaan meidän emännällä on jo omansa katsottuna... Johan te, Kreeta, tiedätte enemmän kuin minä itse. Sanonko minä?... kuka?... Hallan nuori isäntä!... eikä kukaan muu! Hallan Jaako!... Sepä vasta olisi!... Hänhän on jo vanhaa sukuakin sinulle, Mailiisa.
Jaako ... minä rukoilen sinua ... ei tänään vielä. Katso, tämä kaikki tuli minulle niin äkkiä ... niin odottamatta. Ja nyt minä tahtoisin saada rauhassa, häiriintymättä muistella tätä päivää... Oma, pieni kultani... Jaako ... odota vielä jonkun aikaa...
No, Jaako! mitä sinä siinä istut niin syvämietteisen näköisenä? Muuten minä vaan... Käyhän toki tuonne salin puoleen istumaan! On tässä vieraskin pidetty aivan kuivin suin. Kylläpä näytti emäntä olevan mielissään. Pistän sentään puhtaan esiliinan. Ei tuollaisessa likaisessa kehtaa vieraitten nähtävillä olla.
En! en ikinä! Hyvä Jumala!... emäntä! Jaako... Sinä siis kiellät?... millä oikeudella?... minkä tähden... Millä oikeudella...! minkä tähden! Vielä sitä kysyt, sinä mairittelija! sinä simasuu! senkin vehkeilijä!
Tuntui aika olevan vielä niin kaukana, ja se peittyi väliin hämärään kaukaisuuteen, pakkaspäivien jälkeen ja korkeitten lumikinoksien taakse sinne saakka, kun pitkien pimeäin perästä taas aurinko alkaa pilkoittaa. Jori oli sanonut, ettei hän tiedä tuleeko joululle vai jääkö sinne vielä joulun yli.
Ei, ei, älkää jääkö ovensuuhun, istukaa tuonne ikkunan luo, niin sisareni toimittaa teille jotain virvoketta. Vähä voileipää ja suolakalaa voitte kai maistaa? "Vai niin, te taas olette täällä vuoristossa Grip!" "Haen jotain tointa, rouva!" sanoi hän välttelevästi. "Oletteko kuulleet mitään Jörgenistä Amerikasta?" kiiruhti hän kysymään, ettei arempiin aineisin jouduttaisi. "Niin, ajatelkaapa sitä!