United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pelaajat olivat nyt pelinoppain päätöksen nojalla jakaneet perinnön ja liittyneet toisiin. Kapteeni meni laivan peräkannelle ja silmäili, ruorirattaaseen nojautuen, kohtausta edessään. Ruys otti pitääksensä isännyyttä, täytti pikarit ja kehotteli ahkerasti niitä tyhjentämään. Mainiota viiniä! Se on tulista ja siinä on ruusun tuoksua, toisteli hän kaataessaan pikareihin.
Hän tunsi vaimonsa kamalan pelvon vanhuuden päivien köyhyydestä, tunsi syvän säälin häntä kohtaan, kun ei voinut antaa mitään luotettavaa vakuutta siihen, ettei sitä tarvitse pelätä. Ja se ajatus, että panisi koulunsa, rahansa ja kaikkensa Juken velkoihin, saadakseen Vaaralan isännyyttä itselleen, pani vapisemaan joka jäsenen. Eikä tiennyt mitä sanoa.
»Eihän se erikoisempia rahoja maksa ... laihuus», tuli siihen verkalleen lisää. »Köyhänkin kannattaa olla laiha... Niin jotta kyllähän silloin niin varakkaan miehen kuin Ihalaisen kannattaa hoikistua sen verran, että mahtuu omiin housuihinsa.» Nyt Antti jo vähän ähki. Kenonen huomautti silloin Hyväriselle: »Hyvärinen! Se jo ähkii!... Pidä sinä isännyyttä talossasi!»
He pitivät isännyyttä vaatien väliin yhtä, väliin toista, ja saivat hänet surullisista mietteistään. Vihdoin oli kaikki hiljaa. Vladimir aukoili kaappeja ja laatikoita sekä tarkasteli vainajan papereita. Ne olivat suurimmaksi osaksi talouslaskuja ja kirjoituksia eri asioista. Vladimir repi ne lukematta. Niitten joukossa oli eräs mytty, jonka päällä oli kirjoitus: Vaimoni kirjeet.
Lokakuun 30 päivän aamulla varhain kello 3 lähdimme marssimaan Dolny Dubniak nimisen linnoituksen edustalle, jossa Turkkilaiset vielä pitivät isännyyttä. Täällä meidät hajoitettiin etuvartiaketjuun, erään maissipellon syrjään, jossa tähän asti oli ollut muuan venäläinen tartk'ampujapataljona, jolle me tulimme muutoksi.
Mutta aivan lähekkäin asui hänellä, talot nurkka nurkassa, naapuri, ontuva Kaapo Gordej Ivanovan poika. Ja heidän välilleen syntyi vihollisuus. Niinkauan kuin ukko Gordej oli elossa ja Iivanan isä piti isännyyttä, elivät ukot sovinnossa.
Lammasnahoilla ja talilla minä saan, vain ne ovat ukon rahoja, ne vien sille omaan kouraan", tuumaili Pekka tyytyväisenä ja hotasi suitsiperillä ruunaa. "Vielä se ukko vain isännyyttä pitää?" kysyi Loviisa. "Johan sinussakin olisi miestä" "Olen sitä ajatellut tahtoakseni ruokolle, että kerrassaan jättäisi isännyyden minun huostaani, vaan en ole vielä viitsinyt.
Puhuttiin viisaudesta pitkälti, ja paljosta muusta ja paatunut Anna-Liisa soimaili taas Pöndistä, sanoi sen hämmentävän selvänkin viisauden sameaksi, että usko saisi yksinään hallita ja pitää isännyyttä, kuin mikäkin iso-mahainen isäntä. Niin puheltiin. »Ka... Aasilla sitä on ennenkin maailmassa ajettu... Paraimmallekin paikalle tarkoitan», mietiksiä tokasi silloin lopulta miehistä eräs.
En sitä tarkoittanut, ajattelin vaan: jos ostaisitte talon kummallekin tyttärellenne ja antaisitte heidän pitää isännyyttä ja emännyyttä vähän aikaa yksin omassa talossansa sen luulisin, että pian kuulisitte häistä. Sepä juuri taitaisikin auttaa, niinpä minä teenkin, sanoi ukko.
Hän kerskasi salaperäisenä: »Oleko ääneti?... Kuule, Antti Ihalainen! Elä sinä ylpeile sillä talollasi, sillä et sinä vielä tiedä, vaikka kuka siinä sinunkin talossasi kerran isännyyttä pitää!» Jussi oli saanut valjaat kuntoon, hyppäsi kärriin ja hihkaisi tamman täyteen ravijuoksuun. Mutta Kenonen jatkoi matkaansa. Hän tuli Variksen mökkiin juomaan vettä janoonsa.