United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuink' on laita pienen purren, sopu Sammon soutajain? Riidelläänkö herruudesta heidän kesken yhä vain? Onko hornan inhat henget päässeet irti tyrmästään, kosk'ei myrskyn uhkausta joukko kuule vieläkään.
Naurahtain toki vain sotavanhus vastasi tuohon: »Neiti, te älkää nyt; ei vaaraa! myös toki heillä tunteet Turkiss' on, vaikk' ois petomaisia hurjat. Peikot julmemmat sodan aikana tääll' oli meillä, tappeli mustat bashkiirit sekä kalmukit inhat, verta he imuin joi, koni-luuskain raatoja söi he.
HAAMU. Min' olen isäs henki, Tuomittu ajaks öisin kulkemaan, Ja päivät paastoomahan valkeassa, Siks kunnes elämäni inhat synnit Tulessa puhdistuvat.
EDGAR. Näin pilaa lasken toivottoman kanssa, Ett' avun sais hän. GLOSTER. Suuret jumalat! Maailman heitän nyt ja teidän nähden Pois maltill' inhat tuskani ma puistan. Jos suurta, kaikkivoipaa tahtoanne Nureksimatta kantaa niitä voisin, Niin sais tuon kurjan henki-kulun pätkä Itsestään sammua. Jos elää Edgar, Siunatkaa häntä! Hyväst', ystäväni! EDGAR. Jo menin; hyvästi!
CORIOLANUS. Katalat koirat, joiden henki haisee Kuin soiden mätä löyhkä, joiden armot Yht' inhat on kuin hautaamatta jääneet Ja ilmaa saastuttavat miesten raadot, Maanpakoon minä teidät ajan! Jääkää, Te horjuvaiset, tänne! Pienin risaus Vavahtamahan pankoon sydämmenne! Vihollistenne sulkatöyhdöt teihin Leyhkätkööt kuolon tuskaa!
Kuink' on laita pienen purren, sopu Sammon soutajain? Riidelläänkö herruudesta heidän kesken yhä vain? Onko hornan inhat henget päässeet irti tyrmästään, Kosk'ei myrskyn uhkausta joukko kuule vieläkään.
Tai poikki Puremme kielemme, ja mykin ilmein Elämme inhat loppupäivämme? Mitä? Me, joill' on kieli, tuumikaamme Jotakin kurjaa vielä kurjempaa, Ett' ällistyvät sitä jälkipolvet. LUCIUS.
Hanki haastoi ikkunalta: »Viel' oli kapea kakku.» Tutki Tuoni tarkempahan: näki reijän pienen-pienen puhki äityen povesta, halki lapsen hartioista. Jop' on tunsi tuttavansa, irvisti ikeniänsä: »Sota, sorja veikkoseni, aina eelleni ehätät, kuljet tuulen teitä myöten, riennät sa ratoja myrskyn, isket inhat, isket vanhat, poiatkin emon povelta.»
»Rauhottukaa, veljet», Olintus virkkoi arvokkaasti, »ja kuulkaa minua! Tuo murhattu Isiksen pappi oli ennen kuolemaansa kääntynyt kristinuskoon. Hän oli paljastanut minulle tuon egyptiläisen inhat paheet ja taikuudet Isis-patsaan mutinat ja valheet. Hän aikoi tehdä paljastuksensa julkisesti. Hän, vieras, joka ei ketään loukannut, kuinka hänellä vihamiehiä?
Varmaan hän muuttaisi mieltä, jos naimiseen joutuisi. Hänen vaan ei pitäisi puhua senlaisia, ei ainakaan avioliitossa oleville miehille, siitä voisi olla pahoja seurauksia. Antin suhteen en tosin peljännyt.... Vaikka oli se kummaa, ettei Anttia loukannut hänen inhat mielistelemis-keinonsa. Kun hän julkesikin laskea jalkansa Antin polvelle! Ja minun nähden hän voi mennä näin pitkälle, mitä sitten