United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jälestä käyn ja olinpaikkans' etsin. Niin hyvin, kuin vain voin, hänt' auttaa koitan; Jos kultaa saan, niin talouttaan hoidan. Kolmas kohtaus Metsä. TIMON. Oi, aurinko, sa siunauksen lähde, Utuja mädänneitä ime maasta Ja siskos radall' ilma myrkytä!
Saisin kuuta kulkulleni, Mettä kieleni nenähän, Sitte laulanta kävisi, Ilonteentä kelpoaisi, Sanat suussani sulaisi, Ikenilläni itäisi, Puhe'et putoeleisi, Kielelleni kerkiäisi, Hampahilleni hajoisi, Leviäisi leuoilleni, Niinkun hiilet hinkalossa, Kekälehet kiukoassa. Kilvan laulajat. Kuuntele tätä runoa, Tähystele laulajata; Se on kumma kuulijanki, Ime ilmanki olijan!
SILJA. Elä kuuntele, Antti, elä kuuntele tuommoista puhetta. Mene omaantuntoosi ja ajattele tarkkaan, ennenkuin kosketat väärin saatuja rahoja. ANTTI. Ajattele, ajattele! Minä en ajattele mitään. Ostan ruokaa ja syön mahani täyteen. Katsele sinä päältä ja ime sormiasi, jos niin lystäät. Sama se. SILJA. Ostat leipää noilla? Vaikka olisivat varastettuja? ANTTI. Vaikkapa olisivat.
"Ei tuo vielä kumma liene, Ei ime väheäkänä; Kohta kuulet kummempia, Vieläki imehempiä: Antoi hanhi siivet mulle, Lakia laajat lentimensä, Niillä lennin löyhyttelin Yheksän meren ylitse, Meripuolen kymmenettä; Lennin maille vierahille, Tulin tuntemattomille, Sinisen salon sisähän, Vaskisehen varvikkohon.
Paranna juuri, Etten sielt' ime kipuja Sinun ja minun tuhoksi. Et ole kiihkohullu härkä, Mies olet ajatteleva. Miksi vastahan sotisit Onnea, jota rakennat? Ei ole kunnia kumota Sampoa satahyväistä, Jonka rakkaus rakensi.
"Ei tuo vielä kumma liene, Ei ime väheäkänä; Vielä kuulin kummempia, Näin vielä imehempiä: Orot oli ohran leikku'ussa, Siikaset sitelemässä, Laklaset latelemassa, Hanhet haasioitsemassa." "On tuo kumma kuullakseni, Ime ilman ollakseni."
"Pidä silmäsi auki", varoitti hän, kopistaen piippunsa pesää peukalon kynteen, "yöllä ja päivällä, istuessasi ja käydessäsi." "Ole tarkka viiden pennin perään", jatkoi hän neuvojaan, pannen samalla uutta tupakkia palamaan; "sillä penni on pennin veli. Mutta älä ime kynsiäsi, kuin on kysymyksessä viisi markkaa tai viisikymmentä markkaa.
"On tuo kumma kuullakseni, Ime ilman ollakseni." "Ei tuo vielä kumma liene, Ei ime väheäkänä; Vielä kuulin kummempia Näin vielä imehempiä: Kirvehellä keitettihin, Kattilalla leikattihin, Orava veti rekiä, Hepo hännin puuhun juoksi." "Se on kumma kuullakseni, Ime ilman ollakseni."
Kun hölmö Juntus vetäsi ensimäiset savut, kehasi hän: Voi piru kun tästä tulee savua. Entäs saatko sinä lähtemään...? Ime näin, ohjaili Vesa Ottoa. Se menee henkeen! valitti tämä silmät punaisina ja vetisinä. Ime paremmin! neuvoi siihen Juntus. Ime näin ja sitte puhalla! Voi, voi kun se on väkevää! ylvästeli Esa silmät henkeen menneestä savusta tihrullansa. Mutta vähitellen tottuivat hekin.
Sävelten soidessa kirkastui vähitellen katse, silmästä vierähti kyynel, ensimmäinen sieltä kiertynyt. Taaskin kaikui Kalman ääni uhkaavana pimeässä: "Kalmatar, sinä äitisi nuorin, mene, seuraa paennutta saalista ulos maailmaan, kiinnittäy hänen kupeeseensa, ime veri haavastansa, voima lihaksistansa. Tuo emosi kotiin takaisin ryöstetty saalis. Ei elämä saa kuolemaa voittaa! Kalmatar, mene!"