United States or Greenland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Pomponia kohotti hienot kasvonsa iltaruskoa kohti ja vastasi vaatimattomasti: "Ei Nero maailmaa hallitse vaan Jumala." Syntyi hetkisen hiljaisuus. Tricliniumin likeisyydestä kuuluivat jo vanhan sotapäällikön, Vinitiuksen, Lygian ja pikku Auluksen askeleet, mutta ennenkuin he saapuivat paikalle, ehti Petronius vielä kysyä: "Sinä uskot siis jumaliin, Pomponia?"

Hän ei ollut vuosikausiin edes muistanut Heikkilää, mutta nyt, kotiin palattua, alkoivat Heikkilän tytär ja vanha pihlaja jälleen häämöttää hänen elämänsä taustalla niinkuin korkeat puut iltaruskoa vasten. Oliko se vanha rakkaus, joka alkoi taasen hänen rintaansa raastaa? Ei, hänestä oli yhdentekevää kenellä tuo nainen oli. Mutta tuo nainen piinasi häntä pelkällä olemassaolollaan.

Ei hän välinpitämättömästi katsele iltaruskoa kohti, mikä verkalleen ilmestyy kylmälle Pietarin taivaalle. Kun minä sanon, että hän katselee sitä kohti, niin valehtelen minä, hän ei katsele, hän silmäilee vain tyhjään niinkuin tiedoton, ikäänkuin hänen huomiotaan kiinnittäisi joku muu miellyttävämpi seikka.

Käveltyänsä vähän aikaa, he istuivat koivujen varjoon sammaltuneen kallion juurelle ja ääneti katselivat sammuvaa iltaruskoa, joka hohteensa laski veden kuvastimelle sekä toisen rannan metsäisien vuorten huipuille.

Sitten poimi hän muutamia kukkia viereltänsä ruohosta, viskasi ne ilmaan iltaruskoa kohti ja vaipui uudestaan suruisesti, kuumia kyyneleitä heruvin silmin katsoa tuijottamaan.