United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
Voimme nyt kuvitella, että hän parast'aikaa nousee vaunuista tässä rappusten edessä. Ikävä vaan, ettei hän myöskin saa lämpöisesti puristaa herra Freymannin kättä, pyytääkseen häntä olemaan kuin kotonaan tässä talossa. Kohteliaasti ja suurta elämänkokemusta osoittaen näytti nuori mies tänä iltana olevansa oikea diplomaatin alku ja iloisin iloisten joukossa.
Kun ainoasti puoli päivää oli häneltä kulunut häntä näkemättä, ikävöitsi hän häntä sanomattomasti, eikä iloisin leikki, kauniin lintu, eikä hänen toveriensa innokkaimmat rukouksetkaan voineet häntä estää kiiruhtamasta sen ihanan tyttären tykö.
Sill'aikaa, kun uuni lämpisi, kävivät pastori ja Reita noutamassa havuja vuoteiksi. Tässähän voimme olla niin kauan kuin haluttaa ja odottaa, kunnes Herra meille uskottomien ovet avaa, virkkoi pastori iloisin mielin, heittäytyen uunin eteen pehmeälle havuvuoteelle, johon katossa lainehtiva savu ei ulottunut. Jos eivät meitä täältä nälällä karkoittane, sanoi Reita.
Näinä hiljaisina yksinäisinä iltoina, jolloin sade usein tuskallisesti pieksi akkunaruutuja taikka kun lumimyrsky tuimasti vinkui yli ulapan jäiden, uneksi hän keväistä, jotka olivat vielä koittavat, ja silloin yltyi hänen rakkautensa Reginaan ja hänen ikävänsä kasvoi yhä voimakkaammaksi. Seuraavana kesänä hän lähti iloisin mielin asevelvollisena ottamaan osaa Urjalan reserviharjoituksiin.
Se oli lopulta pusertanut kyyneliä silmiin ja poistanut epäilykset. Hän muisti aivan hyvin, miten sitte koetteli kädellään poveaan, oliko lompakko tallella, nousi iloisin mielin muuttokuorman päälle ja huusi vapautuneena hevoselle: Ooo! Nyt kulkivat ajatukset aivan toisessa äänilajissa.
Pikimältään söi ateriansa aina ja taas kangaspuihin, niin että kudonnan luske kuului melkein lakkaamatta aamusta varhain myöhään iltaan. Tyytyväisin ja iloisin mielin kalskutteli hän pitkät päivänsä. Mielissään oli hän myös siitä, että Elsa oli noin vakaantunut ja tullut aikuisemmaksi. Elsa oli jo suuri tyttö hänen mielestään, vaan tuiki lapsellinen ollut vielä tähän asti.
Ja sitten: niin, sellainen oli Sakriksen kuherrusaika ja avioliitto. Laupias luonto, joka on Sakriksen ruhjonut, näyttää antaneen hänelle tueksi ihmeellisen itserakkauden ja herkkäuskoiset kuvitelmat. Laupiasko luonto? Kuin hiirellä leikkivä kissa: se tuottaa säälittävälle uhrilleen kärsimyksiä juuri sellaisella hetkellä, jolloin rampa uskoo enimmän onneensa ja on iloisin.
Miten Manti kerkiää paljo ennen toisia isän syliin rekeen. Miten äiti, tuo kodin sydän, puhtain ja iloisin kasvoin rientää kartanolle vastaanottamaan ja nostamaan reestä. Miten puhtaaksi siellä on kaikki laitettu. Miten kahvipannukin nököttää puhtaana ihan kullan hohtavana.
Olavi käveli Ellin rinnalla uteliain, hämmästynein ja samalla vähän iloisin silmin katsellen häntä, jonka kasvoilla hän ei koskaan ollut nähnyt sellaista hehkua eikä äänessä sellaista painoa. Hänen olisi yht'äkkiä tehnyt mieli tarttua häntä tuohon käteen, joka teki niin kiihkeän, miltei intohimoisen liikkeen, vetäistä hänet luokseen ja painaa suudelma hänen avonaiselle kaulalleen.
Tanssijaiset jatkuivat vilkkaasti, mutta Elysée katseli niitä nyt toisin silmin: hän näki ne nyt vanhan opettajansa toivottomien silmälasien läpi ja omien pettyneiden toiveittensa valossa. Koko sielustansa hän nyt surkutteli kaikkia noita reippaita nuorukaisia, jotka iloisin mielin olivat valmiit lähtemään retkelle miehen johdolla, joka ei enää uskonut tehtäväänsä.