United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Usein oli hän kuulevinaan juhlallisten sävelten jumalallisen äänen ilmoittavan ihmiselämän syvimpiä salaisuuksia; usein ja useammin leikittelevät suloiset säveleet hänen ympärillään, kaikki, kaikki vaan kertoen kirjavista kukista, kevätilmasta ja lämpimästä päiväpaisteesta.
Numidialaiset pelkäsivät häntä enemmän kuin kuolevaista ihmistä; vihdoin luulivat kaikki liittolaiset ja viholliset hänellä joko olevan jumalallisen mielen, taikka jumalain viitaten ilmoittavan hänelle kaikki.
Filippa oli koko päivän oleskellut sillä paikalla, missä vaara oli uhkaavin, järjestellyt puolustusta ja kokenut kehoittaa kansaa lujuuteen ja urhoollisuuteen. Ei piiritettyin onni kuitenkaan näyttänyt olevan myötäsukainen; vihollisen kuulat levittivät kuolemaa ja hävitystä heidän sekaansa, ja syvä kauhun hiljaisuus näytti ilmoittavan, että urhoollisuus alkoi laimistua.
Sangen hauska oli nähdä tohtoria yhdessä kauniin, nuoren vaimonsa kanssa. Hän osoitti hellyyttänsä tätä kohtaan isällisellä, lempeällä tavalla, joka jo yksinään näytti ilmoittavan hyvää miestä. Minä näin heidän usein kävelevän puutarhassa, jossa persikat kasvoivat, ja välisti minä vielä tarkemmin katselin heitä luku- taikka vierashuoneessa. Mrs.
Ruprechtin hellyys osoitti semmoista kunnioitusta, ja Bertan semmoista nöyryyttä, joka näytti ilmoittavan: "kaikki, mitä ikinä olet kadottanut minun tähteni, tahdon minä voimiani myöten palkita sinulle niinä vuosina, jotka ovat jälellä!"
Eräänä aamuna, juuri kuin isäni ja minä näistä asioista keskustelimme, meitä suuresti hämmästytti, kun näimme kamaripalvelian huolettomasti avaavan oven ja ilmoittavan "mrs Spencerin." Hugh oli samana päivänä tullut Tomin kanssa Amerikasta.
Tämä harakka oli oppinut puhumaan ja kaikille ohitse meneville se loukkaavalla tavalla matki kaikki panettelemiset, jotka oli kuullut emännällensä kerrottavan. Muutamat nuorukaiset suuttuivat vihdoin, kun kuulivat tuon häijyn linnun ilmoittavan heidän pieniä salaisuuksiaan, ja väänsivät siltä pään poikki.
Lenormandko? Oli kerran pimeä ja kolkko marraskuun ilta, alkoi välskäri. Ellen väärin muista, oltiin juuri adventtiin pääsemäisillään, ja oli siis oikea aaveiden aika käsissä. Eräällä Pariisin autiolla kadulla kuultiin tornikellon kumealla lyönnillään ilmoittavan, että puoliyö oli käsissä.
Olihan hänellä nimi! Olihan hänellä koko Helsinki täynnä vaikutusvaltaisia tuttavuuksia. Toista se oli siihen aikaan... Ovikello helähti. Piika kuului menevän avaamaan ja ilmoittavan, ettei herraa vielä voinut tavata, mutta ehkä tuntia myöhemmin. Nukkuuko hän? kysyttiin. Ei, mutta hän on vielä vuoteessaan. Se ei mitään tee! Minä menen sisälle.
"Minä jatkan," pitkitti Kenelm, "ja kun teidän kanssanne oletan että rippi on niin tärkeä kuin katolinen kirkko sanoo sen olevan, ja että reformisen kirkon tulisi yhtä paljon sitä käyttää, niin minusta on hyvin tärkeä että rippi-isällä ei ole puolisoa, jolle voisi pelätä hänen malttamattomassa hetkessä ilmoittavan nais-tuttaviensa heikkouksia."