United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja sitten istuivat he siihen kaikki keinumaan ja ilakoimaan, ja kun ruustinna ilmaantui parvekkeelle, huudettiin hänelle: Katso, mamma, katso, mitä olemme tehneet! Millä ihmeellä te jo olette ehtineet? Maisteri Hagman haki poikain kanssa puut, ja me pystytimme ne yhdessä. Muitakin ilmaantui siihen. Tänne eivät saa tulla istumaan muut kuin herra Hagman ja pikkupojat ja minä. Tämä on meidän!
Ja niin hän toistaiseksi luulotteli, että kaikki on hyvä, kun hän asian avonaisesti uskonveljille tunnustaa, itsensä edessä ei hän pitänyt itseään rikollisena, kun ei lukenut koko tapausta ikäänkuin omaan elämäänsä kuuluvana. Tuli sitten lauantai-ilta, se ilta, jona autuaat kokoontuivat autuudestansa ilakoimaan, niinkuin hihhulilaisten tapa siellä päin on.
Ja tuli niin vielä monena vuonna kaskeen ilakoimaan, laulamaan nuorena emäntänä onnea ukkonsa kylvöksille, joita ei pouta koskaan kuivannut, ei halla pannut, ei ihmeeksikään, ja kyllä ties Juha miksi: että oli hänellä hallussaan metsän haltija, ties mistä lie kätköistä tullut, Karjalan kaunis, kaukaa vierasten vaarojen takaa.
Ei Auno nyt raskinut herättää Mikkoa kahvia juomaan, vaan hiipien poistui tuvasta ottaen avaimenkin ovelta, jotteivät lapsetkaan sinne menisi ilakoimaan. Kun ei Mikko herännyt koko sinä iltana, poistui Auno pirtistä, meni tupaan ja teki vuoteensa lähelle Mikon vuodetta, kuullakseen milloin Mikko alkaa liikkua ja voidakseen nousta toimittamaan, mitä hän tarvitsee.
SANANSAATTAJA. Portill' aivan. SICINIUS. Nyt heitä vastaan, joukoss' ilakoimaan! 1 SENAATTORI. Pelastajamme, Rooman turva, terve! Kokohon ruodut! Kiitos jumalille! Ilovalkeitä nyt! Kukkasia tielle! Maanpako-huudon nielköön riemuhuuto! Palauttakaa Marcius, tervehtien Nyt hänen äitiään, ja huutakaa: Terveeksi, rouvat, terveeks! KAIKKI. Terveeks, terveeks! Viides kohtaus. Antium. Julkinen paikka.
Ja minä olin ruvennut hymyilemään, vaikka olinkin kovin sairas, ja sisareni siitä ilakoimaan, että nyt Olavi paranee ja Olavista tulee suuri ja vahva mies. Ja sitten minä olin alkanut yhä enemmän hymyillä, ja elämä alkoi jälleen hymyillä minulle ja minusta tuli vähitellen terve poika.» »Niinhän sinusta tuli.
Lellikit, arkurit, voi, akat ettekä miehet Akhaian, matkatkaamme jo vain kotimaalle, ja tänne hän jääköön Troiaan saaliistaan ilakoimaan, jotta jo huomais, ollako voi vai ei apu missään meistäkin ehkä, tuo, joka miehen mielt' urohomman nytkin, Akhilleun, loukkasi, hält' oman vei osalahjan, valtasi itse.
Tätin mielestä osotti kaikki, että Jumala oli viime hetkellä armahtanut häntä ja pelastanut hänen sielunsa, vaikka hän ei kuollutkaan uskossa. Ja kun he, hautajaisista palattua, istuivat taas verannalla teekyökin ääressä, rupesi öinen laulurastas koivikossa ilakoimaan, ja heidän kesken tuli puhe ihmiskohtalosta. Jokainen lausui arvelujansa.