United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tahdotteko seurata Herraanne ja Mestarianne matkalla ijankaikkiseen elämään, tai oletteko myyneet itsenne sille, joka asuu kultaisessa vasikassa ja lupaa kaikki, jos palvelette hänen maallista loistoansa? Hänen kanssaan meillä ei ole mitään tekemistä, vastasi Löfving vakaasti. Attila jatkoi: Miksi olette tulleet rajan yli? Nähdäksennekö kuinka elämme täällä, vai kertoaksenne kuinka eletään siellä?

Kun ammuin isänne, tein sen pelastaakseni talonpoikaisvapauttamme ja isäimme uskoa, eikä mitkään rukoukset saa minua uhraamaan niitä nyt. Vähän on elämä teille opettanut, jos uskotte, että mies, joka on uhrannut koko elämänsä sen puolesta, mitä hän pitää pyhänä, heittäisi haudan partaalla kaiken tämän pois ja möisi sielunsa sille, joka vie hänet ijankaikkiseen kadotukseen.

Sentähden, poikaseni, sinä joka käyt maailmaan kasvattamaan sieluasi ijankaikkiseen elämään, muista silloin, mitä olen sinulle kertonut niiden ihmisten synnistä ja uhkamielisyydestä, jotka elivät menneinä aikoina, ja elä niin, että Jumalan armo ja ihmisten siunaus seuraavat sinua, kun eroat maan päältä.

Ijankaikkiseen turmioon. Juvakka. Yksimielisyys vallitkoon! Kaikki Niin! *Edelliset, Kosmin, Vouti.* Vouti. Herra tulee! Kosmin. Joko kaikki ovat täällä! Tulkaa tänne lähemmäs! Ivan Petrovitsch! Laske vanki kellarista! Minä olen aina pitänyt tärkeimpänä silmämääränäni sitä, että te, alustalaiseni, voisitte niin hyvin kuin mahdollista.

Kun Elsa näki, kuinka nuoret neitoset kavaljeeriensa käsikynkässä riippuen eteenpäin tepostelivat, muistui hänen mieleensä että olis hänelläkin nuori herra taluttajaksi, mutta se ei tule tähän syntiseen joukkoon, hän kun kulkee jumaluuspolkuja, hän kun tulee kansan johtajaksi ijankaikkiseen elämään. Sitä ajatellen istausi hän tien viereen viheriälle nurmelle.

Kirjaimet olivat kuolleita silmissäni, sanat vieraita ja kuivia. Viimein putosi kirja helmaani. Nojasin päätäni taakse tuolin karmiin ja ummistin silmäni. Nuku, sieluni, nuku! Vaivu ijankaikkiseen uneen! Unessa et kipua tunne, et surua etkä levottomuutta. Unessa et kaipaa mitään, et toivo etkä ikävöitse. En jaksanut enää taistella tuota melankolian hirviötä vastaan.

»Minä tiedän sen», keskeytti Knut hänet terävästi ja jatkoi suuttuneella ja nuhtelevalla äänellä puhettaan siitä, mitä me opetamme tästä Jumalasta, jota meidän täytyy rakastaa ja palvella, muun muassa, että hän luopi miljoonittain onnettomia olentoja, joista hän edeltäpäin tietää, että he saavat kärsiä kaikkea mahdollista puutetta tässä maailmassa ja joutua ijankaikkiseen kadotukseen tulevassa.

Tästä syystä minä en ollenkaan rakastanut vanhurskasta ja närkästynyttä Jumalaa, vaan salaisesti vihasin häntä ja ajattelin itsekseni, eikö siinä ole kyllin, että Jumala on tuominnut meidät ijankaikkiseen kuolemaan Adamin synnin tähden, ja että meidän pitää kärsiä niin paljon huolta ja vaivaa tässä elämässä?

Murheelliset ja raskautetut saivat häneltä virvoitusta. Heidän kotonansa hän puhui niin kuin maallinen ystävä. Mutta sunnuntaina oli heistä juuri kuin tämä rakastettu, pyhä mies olisi jättänyt maallisen haamunsa eli muotonsa ja puhuisi kirkossa niin kuin kirkastettu, taivaasta alas tullut enkeli, joka tahtoi heitä perässänsä vetää ijankaikkiseen autuuteen.

Hän asetti pystyyn taulun, joka sulki tämän kapean kammion aukon ja tässä taulussa olivat seuraavat sanat. "Kristuksessa Rauhassa. Klymenen suru maan päällä saatti ijankaikkiseen autuuteen taivaassa. Hänen poikansa Philo pystytti tämän kiven kyynelsilmin." Päätös.