United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuinka oli mahdollista, ett'ei hän ennemmin ollut sitä huomannut kuinka oli mahdollista, että viimeinenkin tähde Bengtin nuoruudesta unelma, joka vielä oli tallella suloisista kevätpäivistä, jolloin Ester hänessä oli nähnyt maallisen ihanteensa kuinka se noin oli ikäänkuin hiipinyt pois, hänen näkemättään ja ilman että hän oli saanut sanoa sille jäähyväiset?
Idealistinen maalari, hra Angelico itse, olisi löytänyt hänen kasvoissaan, hänen suurissa, sinisissä, uneksivissa silmissään, hänen taivaallisessa hymyssään todellisen ihanteensa. Ei milloinkaan ole mitään niin täydellistä, niin vienoa, niin puhdasta Luojan kädestä lähtenyt. Siinä oli nuoruus neitseellisen kevään koko loistossa; siinä oli enempi kuin nainen, melkein enkeli, Sveitsin pyhä neitsyt.
Mutta sehän sopii vallan mainiosti! ja piikatyttöjen keittiön rappusilla nauraessa erehdykselle he lähtivät menemään. Miellyttääkö tämä puku teitä? kysyi Elli, kun he olivat tulleet ulos portista. Sanomattomasti. Ja se häntä todella miellyttikin. Sehän oli hänen vanha ihanteensa ilmielävänä, se reipas maalaisneiti, jonka kanssa hänen piti perustaa talo ja antautua maanviljelijäksi.
Hänen ihanteensa oli sirompi, henkevämpi, aineettomampi. Signe oli kerran vastannut sitä. Olisi vieläkin vastannut sitä, ellei... »Ellei mitä?» kysyi kärkkäästi tuo päälletunkeva äijän-ääni. »Ellei hän pitäisi minua pilkkanaan», täytyi Johanneksen hänelle huoaten tunnustaa. »Pilkkanaan? Sinua? Kuinka se on mahdollista?» usutti toinen. »Niin se kuitenkin on.
Kun hänelle pistää päähän, saattaa hän sanoa: »Tulkaa nyt meille, olkaa hyvä!» Nimeni on tietysti hänen muistikirjassaan ynnä sen rinnalla runo, ja minä luulen, että olin siihen aikaan hänen »ihanteensa».
Se olisi ollut hänestä rumaa ja häpeällistä. Niin ihanteellinen nuorukainen hän oli ollut. Ja hän muisti tuota seikkaa aina tähän saakka tyytyväisyydellä ajatelleensa. Nyt aukeni äkkiä kuilu hänen entisen ja nykyisen ihmisensä välille. Paljon syvempi kuilu kuin oli silloin auennut, jolloin hän oli jättänyt yhteiskunnalliset ihanteensa ja suostunut Rabbingin palvelukseen rupeamaan.
Vaikkei Matilla ollut mitään toivonsijaa saavuttaaksensa ihanteensa omakseen, olisi kuitenkin Maijan pitänyt aina olla hänen nähtävillään. Matti piti tyttöä niin paljon itseään ylevämpänä, ett'ei hän tohtinut ajatellakaan tosiaan semmoista tapahtuvan, että hän voisi ja rohkeneisi tyttöä omakseen pyytää. Tämmöinen asiain tila teki Matin elämän melkein sietämättömäksi.
Se seikka tekee minun yhtä raukkamaiseksi kuin muutkin." Hänen ihanteensa oli saada rankaisematta, ilman pakkoa ja pelkoa tyydyttää himonsa ja riemuita siitä, että on voittanut luonnon. Kun hän puhui keskosensa synnyttämisestä mainitsematta, että sikiön ulosajaminen oli ollut tämän yhteydessä, alkoi Mathieu aavistaa asian oikean laidan.
Kyllä minä niistä, varsinkin Jonas Liestä. Ensin tuntuivat ne minusta niin kovin kummallisilta, minä olin aivan sekaisin heidän mielipiteistään enkä oikein ymmärtänyt mitä ajatella. Heillä on omat ihanteensa ja omat katsantotapansa. Olisi välistä tehnyt mieli väittää vastaan. Mutta ei ole täällä juuri ketään, kenen kanssa keskustelisi. Eivät ne täällä juuri niistä välitä.
IX. Jos ihmisissä oleva tosi ja jalo, heidän ihanteensa, ovat kadonneet eikä mitään muuta ole jälellä kuin räikeä itsekkyys ja ahneus, niin eivät he voi elää, ja kohtalo, koko maailman äiti, tuomitsee heidät armotta kuolemaan.