United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tämä uskoi luonnollisesti heti, että siellä oli varkaita, ja kun hän melkein samassa luuli huomaavansa melua porstuassakin, ei hän tohtinut lähteä huoneesta, vaan luottausi, saadaksensa pelastusta siihen keinoon, mikä tässä edellä on selitetty. Näin sai tämä seikka selityksensä. Useimmat häävieraat nauroivat oikein sydämellisesti sille, mutta pari heistä vähän suuttuikin.

He tulivat kerran erääsen häätaloon; väsyneet ja uupuneet he olivat ja rukoilivat iltaruokaa ja yösijaa. Mitä saivat, ei ollut ruokaa; sillä pilkka-sanoja saivat. Häävieraat olivat kenties juoneet liiaksi olutta, he ärsyttelevät vieraita; toinen sana synnytti toista ja tappelu talossa nousi. Kun erosivat, makasi toinen mustalainen maassa, vuodattaen verta syvästä puukonhaavasta rinnassaan.

Stefan saattoi minut kirkosta vaunuihin, vaimonsa ja lady Pembridgen luo, itse kulki hän jalkasin rautaista tietä sir Francis Pembridgen seurassa; nyt olivat he jälleen hyvät ystävät. Kaikki häävieraat lähtivät ennen hämärän tuloa.

Maisteri näkyi odottavan juhlallisessa asennossa kilistelemisen loppumista. Häätalon haltijat seisoivat lähellä morsiusparia, emäntä tanakassa leuka-asennossa, mutta isäntä sen sijaan niekautellen sitä niinkuin näyttääkseen, ettei hänellä ole alkuakaan toisesta leuvasta. Jo kilahti viimeinen lasi. Maisteri rykäisi herättääkseen läsnä olevain huomiota ja sanoi: Arvoisat häävieraat!

Hääpari vihitään hiukan ennen päivällistä lähteäkseen heti senjälkeen häämatkalle häävieraat saattavat nuoren parin rautatieasemalle tahi höyrylaivaan ja menevät sitten kukin kotiinsa. Joskus ovat vihkijäiset vieläkin yksinkertaisemmat morsian ja sulhanen matkapuvussa valmiina lähtemään, lasi samppanjaa ja muutamia hääkonvehteja tarjotaan vieraille. Ylen mukavaa, sangen halpaa mutta ikävää.

"Joulun aattona pidettiin Isossa-Savolassa Hannan ja Lassin vihkiäiset ja isot häät, joihin oli kutsuttu paitsi muita, rovastin herrasväki. Häissä oli ilo ylimmillään, jokaisen povessa hehkui tyytyväisyyden ja rauhan tunteet. "Hiljan illalla vihdoin, kun häävieraat jo olivat lähteneet kukin kotiinsa, sanoi isäntä: "'Eikö nuorelle parikunnalle tule jo uni, hevonen on valmis portaan edessä!

Paksut pilvet pimensivät taivasta, mutta ylt'ympäri seisoivat häävieraat säikähtyneillä muodoilla ja katselivat mustalaista, joka, verta vuodattaen, makasi maassa ja valitti haikeasti. Gunnar seisoi kalpeana siinä vieressä. Ensikerran Gunnar pelosta vaaleni, mutta vielä kalpeammaksi hän kävi kun vaimo parkuen syöksi esiin joukosta. Se oli mustalaisen vaimo, pieni lapsi oli hänellä selässä.

Yötä kului. Ukkonen oli lisääntynyt kiivaasti, ja salama salaman perään lävisti pimeyttä, vaan kuitenkaan ei ollut rajuilma vielä ennättänyt Mäkipuuhun, ja epätietoista oli, tokko se sitä suuntaa kulkisikaan. Vihdoin tuli puhe kotiin lähdöstä, ja häävieraat alkoivat tässä isäntäväkeä hyvästijätellä. Mutta kas, olipa yksi, joka ei siitä tahtonut kuulla ensinkään puhuttavan.

Ja vielä tuo toinen ja tuo kolmas minä painun maan sisään. Mutta mitä te minulle voitte minä vaan nauran teille minä vaan nauran AMELIE. Pontus Pontus, Jumalan tähden, mikä sinua vaivaa! mitä sinä puhut ! VILANDER. Mene helvettiin siitä sinä täti perkele, muuten väännän nenäsi korkkiruuviksi ja tulkaa tänne te muutkin häävieraat kyllä minä teitä tanssitan.

Enenevällä tuskalla puki päällensä nyt sulhasparka kaikki, mitä tästä vaatteenlajista oli tarvis tilaisuudessa käyttää ja oli jo valmistaunut antamaan vihkiä itsensä helmatakilla, kun vihdoinkin tuo kauan toivottu räätäli tuli. Samaan aikaan tämän kanssa tulivat melkein kaikki muutkin häävieraat, ja niin ei auttanut muuta kuin kiiruhtaa.