United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minäkö soimaan sinun kunniatas Anna! Oi! että se olisikin vaan ollut soimausta! Anna. Ah! Bartholdus Simonis. Sano, Anna, kuka on se hävytöin mies, joka sinua on pyytänyt varastamaan avaimet kaupungin porteista? Anna. Avaimet? Mitkä avaimet? Olisiko hän senkin havainnut? Bartholdus Simonis. Sen avaimen, jonka äsken otit portista ja kätkit huivisi alle. Mikä on tarkoituksesi sillä? Anna.
Sen sijaan nousi Mari äkkiä ylös ja astui Matin eteen. Hän oli harmista ja tuon vieraan hävyttömästä puheesta punastunut; punastunut oli hän, vaan ei kukistunut ja siinä seisoi hän itsenäisenä ja miellyttävän uljaana. "Hävytöin!" sanoi Mari. "Sinä olet loistavalla tavalla taasenkin tyhmyytesi paljastanut tuolla puheellasi.
Teillähän myöskin on poika, niinkuin minullakin, mutta se eroituksena, että teidän poikanne on aika veitikka, joka tuhlaa mitä isä viinalla kokoo, vaan minun pieni Mattiseni hakee tassuttelee ruokansa, kun isä rahjus juo eikä saata hänelle leipää toimittaa. Rouva. Sitten saat, kuin selkeällä päällä tulet pyytämään; nyt sinä olet niin hävytöin, että et ansaitse mitään. Jukka.
Pankrasius. Ja hyljännyt vielä niin selvillä sanoilla! Sganarelle. Te olette oikeassa. Niin, te olette tuhma Jussi ja hävytöin, että uskallatte väitellä tohtoria vastaan, joka osaa sekä lukea että kirjoittaa. Katsokaapa, herra tohtori, mikä asia minulla on. Minä tulin teiltä kysymään neuvoa muutamassa asiassa, joka koskee minua hyvin likeltä.
"Tahtookos Marttalan Matti mitään vaivoistansa, kun tämän saaliin ilmoitti?" "Hyvä toki, kuinkas muutoin. Väärinhän olisi jos ei hän saisi osaansa, kun on neuvonut niin tarkkaan kaikki ja viikon minua ruokkinut ja suojellut." "Paljonko hän tahtoo?" "Neljännen osan." "Mitenkäs loput ja'amme?" "Sinä saat myös neljännen osan." "Enkö puolia jäännöksestä?" "Sinä olet hävytöin!
"Johan se koko hävytöin on!" sanoi Pynnöläinen. "Oikein se olikin ettei tuonlainen rakki tytärtäni saanut." "Ei siinä tarvitse vahdata meidän aidan vieressä kenenkään kyntämistä; menköön kukin tietänsä," sanoi olkapäitänsä nostellen Heikki. "Mitäs sinä siinä puhut?" tiuskasi Taavetti hypäten yli aidan ja juosten Heikin eteen.
KAARLE. Ei, ei! Te saatte sen tietää, siitä kysymättä. FUCHS. Päästä siis irralleen! KAARLE. Eräs meidän työntekijöistämme oli niin armollinen rakastua sisareeni. SELOW. Hänellä on kauneuden tunto. KAARLE. Ja hänelle läsnä-ollessani se tahtoo sanoa: hän ei minua nähnyt tarjouksen tekemään. Minä viskautin häntä sentähden talosta. FUCHS. Kas, semmoinen hävytöin mies! Ja mitä sanoi mamselli Emilia?
Te tiedätte, armollinen herra, ilman teidän käskyänne, teidän kanteen takaisin ottamattanne, hänen kyllä viikot, jaa kuukaudet täytyy olla vapaudetta mitä hänen kuolleesta sisarestaan tulee? MAHLOW. Se on minusta se sama. Joka ihminen on onnensa seppä! Hän on varas, hävytöin nuorukainen, viettelijä, joka ei hävennyt houkutelemaan isännänsä tytärtä huoneesensa.
Sitten pitää sinun käydä isä Nikolaon ja isä Markuksen kanssa kaikissa vankihuoneissa katsomassa, olisiko joku noista tuomituista koirista, minä tarkoitan vangeista, yöllä kuollut. Hän, joka eilen illalla oli niin hävytöin piinattaessa, on varmaan tullut pieniluisemmaksi kylmässä roikka-kylvyssä.
Oi teitä! ja minulla on toki kolme lasta, joille murusia pyydän; olisin edes Matille saanut. Kolmas kohtaus. Hoikka, Alfred, Rouva. Hoikka. Jopa hän meni, tuo hävytöin. Olisipa saunan ansainnut. Alfred. Noh mitäpä täällä nyt on tapahtunut? Hoikka. Tuo lurjus, joka täältä läksi, oli niin hävytöin, että minun täytyi keppiäni näyttää. Alfred.