United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta jos hän kaipaa minua tuntien viimeisen lohdutuksen tarvetta, niin pankaa minua käskemään», ja hyvästellen kaikkia lähti pastori taputellen Yrjöä viimeiseksi poskelle ja lausuen sitten kaikille: »Jääkää Herran armoon ja turviin.» Lepoon päästyään nukkui Elsa kauan, eikä tietty elääkö vielä vai kuollutko oli.
»Ei, pitää lähteä, toisinaan siellä isä kaipailee», sanoi emäntä, kun oli asiansa ajatellut hyväksi ja äänettömyys tuntui pitkälliseltä. Kiitellen ja hyvästellen lähti ja mennessään vielä lupaili, että hän auttaa puolestaan, kun sopii. Tyytyväisenä puuhaili Viion leski pieniä kotiaskareitaan hyvitellen aina uudelleen mieltään sillä, kun sai työtä Jäntin emännältä. Huomenna tuo emäntä langat.
Lupasin viedä salaisuuden mukanani hautaan, ja kiitellen ja hyvästellen lähti rouva. En tahdo ketään tuomita. Onhan »Luonnon kirja» mainio kirja, joskaan nyt ei juuri tähän tarpeeseen. Mutta hän oli tosissaan, rouva parka; hänessä näytti heränneen vilpitön harrastus tehdä jotakin isänmaan hyväksi. Kansassa on se jo aikoja sitten herännyt, ja hyvähän on, että se kerran herää näissä herroissakin.
Mennyt Aikaa sitten aamu ol', kun vanhus, Otsa sekeenä ja kirkkain silmin, Heltyneenä, kiitollisna nousi Paikaltaan ja palas venehelle. Mutta hyvästellen vielä vilkais Rantaan hän. "Nyt Herran haltuun jääkäät, Linnut kaikki, nuoret veljet, siskot", Niin hän lausui, "Herran seurakunta, Kun mun kanssain tänään temppelissä Häntä virsin ootte ylistelleet.
Insinöri katseli ajatuksissaan eteensä ja heilutti jalkaansa toisen polven päällä. "Surkea tapaus, kyllä minä sen myönnän. Mutta niinkuin jo sanoin, valtio ei sitä varmaankan ota korvataksensa. Onko teillä muuta asiaa?" "Eihän minulla muuta..." Hyvästellen lähti hän pois, toivojen turhaksi rauettua. Ei hän nyt itkenyt. Hänen tunteensa olivat enemmän kankeassa tilassa.
»Saisinko minä yhden levyn», sanoin ja kaivoin esiin ainoan rahani. Kun punanen paperi oli kädessäni, kysyin: »Mitenkä tällä kärpäset kuolevat?» »Paperi liotetaan veteen ja pannaan sokerin murusia päälle; se maistuu silloin hyvältä ja kuolema tulee kauniissa muodossa», sanoi mies laukkuaan kiinni sitoen. Kiitellen ja hyvästellen lähti hän sitte tuvasta.
Haudalta palattua tarjottiin viiniä ja vieraat lähtivät hyvästellen, niin oli hautajaiset pidetty. »Eikö ollut lystiä?» kysyi Liisa ja kaikista se oli lystiä ja esiteltiin, että pidettäisiin toisetkin yhtäperää. Pormestarilta oli muka nyt kuollut lapsi ja joku toinen oli vuorostaan pormestarinna. Kaikki oli pian taas järjestyksessä.