United States or Palau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut Jumal', isä ihmisten, Tät' ei näe hyväks' lapsillen; Hän antoi heidän koitella Kurjuutta, puutetta. Heilt' isä kuoli. Talokin Veloista pian myytihin, Ja äiti vihdoin torppaseen Sai muuttaa lapsineen. Tuo hurskas äiti, hyvillään Hän lausui kesken köyhyyttään: "Vaikk' isän meiltä kuolo vei, Ei Luoja hylkää, ei!"
GLOSTER. Te ette vielä kuningatar ollut Ja miehenne ei kuningas, kun minä Jo hänen suurten tuumains' olin juhta, Kopeiden vainoojainsa juurittaja Ja ystäväinsä aulis hyvittäjä, Ja jalostuttaakseni hänen vertaan, Omaani vuodatin ma. Niin, ja vielä Jalompaa vertakin kuin sun ja hänen. GLOSTER. Mut te ja puolisonne Grey sen aikaa Lancaster-suvun hyväks kapinoitte; Te, Rivers, myöskin.
Loi Hyvyys korkein, joka itsellensä vain kelpaa, hyväks ihmisen, ja hälle tään paikan pantiks ikirauhan antoi. Syyn oman vuoks hän tääll' ei kauan ollut; syyn oman vuoksi itkuun, vaivaan vaihtoi hän leikit liedot, naurun viattoman. Ett'eivät häiriöt, joit' alla vuoren luo huurut veen ja maan, nuo pyrkiväiset takaisin lämpöön voimiensa mukaan,
Käy, herttualle vaimoineen tee tiedoks, Ett' oiti heitä puhutella tahdon; Heit' ulos käske mua kuulemaan, Tai muuten heidän oveansa jyskin, Siks että kuuluu: "Nuku kuolon unta!" GLOSTER. Välinne kaiken hyväks soisin. LEAR. Voi mua! Sydämeni, se kuinka nousee! alas! NARRI. Huuda, setä, sille niinkuin kokki ankeriaisille, kun ne elävinä piirakkaan pisti.
VANHUS. Herran siunaus teille Ja niille, jotka pahan hyväks sääntää Ja vihamiehet ystäviksi kääntää! KOLMAS N
DOGI. Yheksält' aamull' yhdytähän täällä. Othello, joku tänne jättäkää, Ken toimittaa voi valtakirjan teille Ja muuta, mikä koskee toimianne Ja virkaanne. OTHELLO. Jos suotte, vänrikkini; Rehellinen hän on ja taattu mies; Ma hänen haltuuns' uskon puolisoni Ja mitä, herra dogi, hyväks näätte Jäljestä lähettää. DOGI. No, olkoon niin. Hyv' yötä kaikki! 1 SENAATTORI. Hyväst', uljas mauri!
Hyväks huomas neuvon ystävän Polykrates ja viiskymmen-soutuun hän heti astui ja heitti merehen, mitä enin hän rakasti, sormuksen. Ja sen hän tehtyänsä surun tunsi sydämessänsä. Mutta kohta rantahan tullessaan näki sormuksen hiekalla vastassaan. Mitä rakasti kaikista enimmin, oli heittänyt meri sen takaisin. Niin ei päässyt hän kohtalostansa, ei pakoon onneansa.
Voi, kurjaa tilaa! mieltä kalman-mustaa! Voi, paulottua sielua, mi vapaaks Yrittää, mutta takertuu vaan yhä! Avuksi, enkelit! Nyt toimeen! Nöyriks, Te jäykät polvet! Sydän raudan-kova, Käy pehmeäks kuin rintalapsen suonet! Kaikk' ehkä muuttuu hyväks.
Tehkää tahtonne; Mut antakaa, jos hyväks näette, äidin Näytelmän jälkeen kahden kesken hältä Nuo huolet urkkia ja peittämättä Käsiksi käydä; minä, jos sen suotte, Asetun tuota kuulemaan. Jos äiti Ei selvää saa, niin lähettäkää hänet Pois Englantiin, tai pankaa lukon taakse, Min parhaaks näette. KUNINGAS. Sen ma teen. Ei saa Vapaina hullut prinssit vaeltaa. Toinen kohtaus. Sali linnassa.
SALADIN. Mink' oot teon tehnyt! Ja mikä sallimus, ett' osui juuri sellaisen miehen hyväks teko tuo! RISTIRITARI. No niin! SALADIN. Noin kylmä miks? Ei, nuori mies, kun Herra meillä jotain hyvää teettää, niin kylmä ei saa olla! näyttää edes niin kylmält' ei saa kainoudestakaan! RISTIRITARI. Ett' on jok' asialla maailmassa niin monta puolta sentään!