United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Elkäte sinä ikänä Nouatelko naisen mieltä, Naisen mieltä, kiurun kieltä, Niinkun mie poloinen poika, Nouattelin naisen mieltä Lihat ostin, leivät ostin, Kalat laitoin kaikenlaiset, Ostin viljat Wiipurista, Suolat Saksan kaupungista. En sillä hyveä saanut, En hyveä puolinkana, Ulos potki uutimesta, Sääret sängystä särähti.

Lausui ukko uunin päältä, mieronkierto kiukahalta: "Ellös vainen, sulho rukka, nouatelko naisen mieltä, naisen mieltä, kiurun kieltä, kuin minä, poloinen poika! Lihat ostin, leivät ostin, voit ostin, oluet ostin, kalat ostin kaikenlaiset, särpimet monensukuiset, oluet omilta mailta, vehnät mailta vierahilta. "En sillä hyveä saanut enkä siistiä tavannut.

"Paljo on tällä neitosella oman värttinän väkeä, oman kehrän kiertämätä, oman hyppisen hyveä, vaattehia valkehia, talvisotkun suorimia, kevätpäivän valkomia, kesäkuien kuivomia: hyvät hurstit huilahukset, päänalaiset pällähykset, sivallukset silkkihuivit, vilahukset villavaipat. "Hyvä mutso, kaunis mutso, mutso valkeanverevä!

Sulho rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan. "Hyvä sulho, kaunis sulho, Lunasta minua täältä!" "Millä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?" "Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme laivoa hyveä; Pane yksi lunnahiksi."

Sisko rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan. "Hyvä sisko, kaunis sisko, Lunasta minua täältä! "Millä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?" "Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme lammasta hyveä; Pane yksi lunnahiksi."

Kun kävin sivutse kerran, Astuin aitojen alatse, Kuulin itkevän isosti, Vahvasti valittelevan, Kylällistä kyntäjätä, Vierasta vakoaiata. Pellot itki, niityt itki, Kotinurmet nukkerehti, Näin hyveä niittäjätä Kaunista kaputtajata. Toisinpa kävi kätehen.

Veikko rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan. "Hyvä veikko, kaunis veikko, Lunasta minua täältä!" "Millä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?" "Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme ruunoa hyveä; Pane yksi lunnnahiksi."

Antoi aurinko ilonsa, Päivä paistoi pitkin nientä; Siitä koko luonto liikkui, Ilma silmissä iloitsi, Ilahutti ihmiskunnan. Kaikki' näitä katsellessa, Säikkyviä lähtehiä, Järven, lahen lainehia, Kerran vielä keskenänsä Miehet mielestä hyvästä Puhelevat puolestansa: "Kuin ois tässä kukkasia, Lehtipuita lempehiä, Oksakaan omenapuuta, Oisipa osa hyveä Paratiisin maan paria, Aatamin asuntomaata!"

Emo rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan. "Hyvä emo, armas emo Lunasta minua täältä!" "Millä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?" "Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinaikoinani, Kolme lehmeä hyveä; Pane yksi lunnahiksi, Henkeni hehättimeksi.

Sit' ihmislasta, ystävääs, Voit oikeen armastslla, Voit turvan' olla toiselle Ja toiseen turvaella: Kodissa, jossa luotetaan Kaikissa yksin Jumalaan, On rakkaus ja rauha. Kaksi kansan enkeliä Suojahenkeä hyveä Riensi maasta leyhytellen Luojan istuimen etehen. Luokse Luojan luontelihe Tuosta toinen ja saneli: "Isä, Herra henkikunnan, Luoja luotujen väkevä!