United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pilkka oli vasta neljän viikon vanha ruuna, kun kylästä kylään levisi aivan kulovalkean tavalla tieto, että uusi kenraalikuvernööri tänä kesänä matkustaa ympäri Suomen. Moni toivoi pääsevänsä sitä näkemään, mutta Honkaniemen isäntä sanoi huokaisten: »Parempi olisi kuningas kuulumassa kuin näkymässä, on vanha sananlasku. Kyllä ne silloin kestikievarien hevosparat tarkenevat.»
Sepä tuo olisi hyvä, sanoi Reeta salavihjaa huokaisten, ettei Viija huomaisi. Ja siitä minä ainakin olen levollisella mielellä, ettei sinulle puutteen päiviä sallittane, jos ei erinomaisia onnettomuuksia tapahdu. Hyvähän tuo sekin olisi, myönsi Viija hiljaista surua ilmaisevalla äänellä. Ilta kului hupaisesti syödessä ja juodessa.
Minä muistelin hänen äiti-rukkaansa, kun sen parin leikkasin", lisäsi kunnon Simo huokaisten; "ja paitsi Katria en tiedä yhtään vaimo-ihmistä koko Skotlannissa kenelle ne sopisivat, vaikka kuitenkin olen ottanut mittaa melkein kaikista kuninkaan hovin kaunottarista.
Onko lautamies kuollut? kysyin minä kummastellen, sillä sitä en ollut kuullut. Kuolluthan se on isäsi, sanoi emäntä huokaisten, kuolluthan se jo on puolen vuotta. Entäs Alpertti? Hänestä en ole kuullut mitään, missä hän on. Veljesi on pappina Hämeessä. Ei se ole täällä sen koommin käynyt, kun papiksi vihittiin, eikä itsestään tietoja antanut.
Neiti Hanna kuunteli Henrikin kertomusta kuitenkin vaan puolella korvalla. Muutamin paikoin hänen uteliaisuutensa tosin näytti ihan odottamatta heräävän, Henrikin pääsemättä perille missä nimenomaan, mutta se sammui yhtä odottamatta. Silminnähtävästi neiti Hanna ei vieläkään ollut tullut pääasiaan. Ja sitten te matkustitte yksin Viipuriin? Niin. Vai niin, sanoi hän huokaisten.
Kaikkeen se hyvä pätee, sanoi emäntä huokaisten... Mutta uskon toki, että Olli-Pekka tyytyy siihen, mitä annetaan. Ja eikähän hänestä tuollaisen akan kanssa tule taloa, vaikka yksinään saisi tämän taloutemme, niinkuin se Aino ehkä uneksiikin, koska se meitä ajattelee eläkeläisikseen. Sanotaanhan sitä niinkin, että kyllä kissa kyntensä löytää, kun näkee putoavansa.
Sitten hän laski käsivartensa Viijan olkapäille ja huokaisten lyhyen tuhkaisevan henkäyksen kysyi: Vieläkö sinulla on paljon töitä, eikö sitä kohta päästä nukkumaan? Viija vavahti aivan niinkuin rauhallinen tietä kulkeva, jonka silmät huomaavat epäilyttävän olennon tien vierellä. Ei tässä ole enää paljon, sanoi hän katsahtaen salaisesti mieheensä.
Rovasti ja ruustinna yhä katsoivat sitä metsän aukkoa kohti ja ruustinna sanoi: Tuollaiselle ihmisparille ei suinkaan elämä saata olla antamatta parhaintakaan onnea. Ei riipu yksin ruumiin ryhdistä, vaan riippuu ihmisen tahdosta, tahtooko ihminen itse olla onnensa seppä, sanoi rovasti ja kääntyi akkunasta pois. Ruustinnakin teki samoin ja hieman salaisesti huokaisten sanoi: Niinhän se on.
Minnekä? kysyi hän. Pois vain maailmalle ... onhan tuota jo tässä talossa oloa ollutkin, sanoin minä huokaisten. Ei, mikäs hätä sinulla on pois. Tässä saatat olla, niin kauan kuin tahdot, ja jos jaksat tehdä, niin saathan työtäkin. Isä sanoi eilen, että kun paranet vähän, niin saat ruveta verkkoja paikkailemaan. Oletko tehnyt verkkotyötä? Olenhan minä sitä tehnyt.
Valettako lie vai totta?... Jos lie valetta, niin ovat paremmatkin ihmiset valehdelleet ennen minua, joka muiden puheita vain kerron ... en minä itsestäni mitään tiedä, ruustinnan puheita ne ovat, sanoi Matti nöyrästi huokaisten ja rupesi taas tupakkia pienentelemään. Ruustinnan?... Oliko ne ruustinnan puheita? Nyt Liisan rukki jo pysähtyi, ja nyt hänen korvansa vasta oikein aukenivat.