United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja porvariksiko sitten? kysyi isä. Hermanni aikoi ensinnä vastata juonikkaammin, mutta tyytyi sanomaan asiallisesti: Osuuskaupanhoitajiksikin ne kyllä pääsevät. Ei taitaisi olla hullumpaa, sanoi isä tosissaan. Pojat katsahtivat toisiaan. Menisit maanviljelyskouluun, jos isä rahaa antaa, sanoi Martti. En minä! kielsi Hermanni jyrkästi.
"Kernaasti, poikani; vaan te'e se pian; kahdeksaan päivään en ole rahtuakaan nukkunut." "Menkäämme pois, sisareni", nuori mies sanoi molemmille tytöille. "Siirtykäämme täältä, että hän saa edes vähän aikaa levähtää." "Ei se hullumpaa olisi, poikani; mutta muista vaan, ett'et aivan kauan juttele morsiamesi kanssa. Kymmenen minuuttia, ei enempää.
Sitäpaitsi oli Mikko kiinnittänyt huomionsa Märkäsen toiseen tyttäreen Annikkaan ja ruvennut jo hautomaan päässään ajatusta, ettei olisi hullumpaa, jos hän saisikin periä koko Märkäsen rahoineen, tavaroineen, tyttärineen. Hän ei ollut ennen kiirehtinyt asiaansa ilmaisemaan Märkäsessä.
"Se ei ole hullumpaa, mutta totta " "Totta on kai mielestäsi vain se, mikä näyttää kaikista surullisimmalta. "Mutta sano nyt, miten tuo toinen, unirunosi jatkuu?" "Se ei ole kokonaan unta. "Eikä se ole kokonaan runoa. "Minä pelkään, että se on totta." "Kerro sentään!"
Sepä on varsin niinkuin Jumalan säätämä, koska sinulla on ainoastaan yksi poika ja minulla yksi tytär.» »Hm, en tuota ole vielä ajatellutkaan, koska poikani vasta on 21 vuoden vanha, mutta ei saattaisi olla hullumpaa.» »Kaisu meidän on hyvä lapsi, vaikka hän on vähän jolsa muodoltaan», sanoi Kuusela, »ja pari vuotta hän on myös Mikkiä vanhempi, mutta eipä tuo mitään tee.» »Ei teekkään.
No, ei nyt hullumpaa!» Frits oli kuullut vain puolella korvalla, mitä Kalle sanoi. Hänestä tuntui kuin olisi Dorotea seisonut hänen edessään, suruaan valittaen. Se valitus kuului niin surulliselta, mutta samalla niin kauniilta, että hän sai kyyneleet silmiinsä, vaikka hänen sydämensä sykki kuitenkin niin autuaallisesti. Se ei ollut Dorotea, ja kuitenkin se oli hän.
»Mitähän, Jakob, jos tänäkin iltana ottaisimme vähän hilloa?» »Hilloa niin, ei hullumpaa, tuo tänne vaan.» »Vadelmia vai mansikoitako?» »Mitä vaan tahdot, molemmat ovat hyviä, mitä sinulla on runsaammalti.» Hän oli taas syventynyt kirjaansa.
Seppä nousi ja oli jo vähällä totella tyttöä, mutta Jumala kai hänet siitä esti: seppä otti ja teki ristin merkin... Ja niin, kuulehan, oli vaikea tehdä ristin merkkiä: käsi, sanoo, oli kuin kivettynyt, ei tahtonut paikaltaan liikahtaa, ei mitenkään... Ei hullumpaa... Mutta annas kun vaan oli tehnyt ristin merkin, niin, tiedättenkös, samassa lakkasi metsän impi nauramasta ja purskahtaa äkkiä itkuun... Siinä hän itkee kallottelee ja kyyneleitä hivuksillansa pyyhkii, ja hivukset, kuulehan, olivat sillä vehreät, kuin pellolla pellava.
"Mitä vatsaani tulee, niin ei se anna minulle vähintäkään syytä haluta mitään, sillä portugalilaisen verrattomat herkut eivät ole vielä ehtineet sulaa", vastasi everstiluutnantti. "Mutta lasi viiniä ei olisi hullumpaa tämän kiivaan ratsastuksen perästä". Herra vaatetusmestari meni pois, mutta palasi pian.
FIGARO. Oi Jumalani, tahdotaanhan, armollinen herra, että köyhän miehen pitää olla ilman vikoja. KREIVI. Laiska, rappeutunut... FIGARO. Kun niin paljon hyviä avuja palvelijalta vaaditaan, tunteeko Teidän Excellensinne monta isäntää, jotka rengiksi kelpaisivat? Se ei ole hullumpaa. Ja sinä vetäysit syrjään tähän kaupunkiin? FIGARO. En heti.