United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meillä ei ole potaatteja eikä leipää ja voita ostaisin edes neljänneskilon ja sunnuntaiksi hiukan lihankinttua. Mitä sille Hennalle tehdään? Jos sen saisi edes sairaalaan vaan se maksaa. Isä juo kaikki rahansa enkä minä ole mies, että voisin enempää ansaita. Tule juomaan kahvia. Sinähän ihan horjut. Minua väsyttää niin. Tuo laulukin tekee minut ihan hulluksi. Oi tätä elämää oi! 10:es KOHT.
Olet juuri kuin kuolema. Ja aivanhan sinä horjut. Ei, jää nyt pois ja koeta edes rauhoittua vähän. Minä saattaisin ennemminkin mennä heitä hakemaan, mutta kun tiedän, ettei siitä ole mitään hyötyä. Siunaa ja varjele, mitä sinä teet. JOHANNA. Minäkö? Enhän minä mitään tee. LEENA-KAISA. Kun viskaat vaattesi kaikki laattiaan. Näes tuota nyt. JOHANNA. Menivätkö ne laattiaan?
Elä sano kauan, Ei kevät kestä kauan. Tuoni: Kauan sä toimit, Kukkia poimit Surkastuu kesän kukka. Elämä: Kauanko kauan! Elä sano kauan, Ei kesä kestä kauan. Tuoni: Kauan sä hyörit, Niität ja pyörit, Teet elonkorjua kauan. Elämä: Kauanko kauan! Elä sano kauan, Etsin jo hoivaa sauvan. Tuoni: Kauan sä horjut, Myrskyjä torjut, On elo kaikk' oma haudan. Elämä: Kauanko kauan!
Sillä juuri sinua tahdoin minä tavata, piispa Tuomas. TUOMAS: Sinä? Mitä tahdot minusta? LYYLI: Tuon sinulle terveisiä Hämeen Kiialasta. TUOMAS: Vaikene! LYYLI: Kah, miksi niin kalpea, piispa Tuomas? Etkö ollenkaan aio vastata terve tervehyttäjälle? LYYLI: Ole huoleti! He seisovat oven edessä. Mutta mikä sinun on? Sinähän horjut ja vapiset aivan? TUOMAS: Nainen! Jätä minut!
Ponnistuskin heikko on, Horjut, käsi on hervoton, Hennot polvet hoipertaa, Silloin, laps, sun kuolema saa, Koht' olet hölmä verinen Alla tuhanten toisten Tuskien askelten. Punapirskein runsain päilyy Piikkihihnat, purskuin vihaa, Jolla voudin pamppu häilyy, Vihloin miesten, naisten lihaa. Satamalla lyönnit laukee, Kun ken väsyy, kun ken raukee.
PINHOS. Iske, kurja mies! BILEAM. Sen kurja lausui. Tuossa huimaus! PINHOS. Takaisin maksan. Missä taikasi, Kun horjut? BILEAM. Tuossa! Ukon nuoli iskee. PINHOS. Näitkö ukkosen? Pistää miekallaan Bileamia, joka kaatuu. Tuoss' on sen isku! Kuule jyrinää! Jehovan tuomio on täytetty.
Cethegus katsahti vielä kerran vihaisesti kuningasta, jonka jalkojen juureen abasgit olivat polvistuneet armoa anomaan. Hän huokasi syvään. "Sinä horjut, herra", virkkoi Syphax huolissaan. "Rooma horjuu", vastasi Cethegus. "Kapitoliumiin!" Lucius Licinius puristi vielä kerran kuolevan veljensä kättä. "Lähden sittenkin hänen mukaansa", virkkoi hän tälle. "Hän on haavoittunut."
Mitä haluat? pyydä... Mutta olethan vallan vaalea ja horjut." "Sire", runoilija vastasi, "minä pyydän teiltä ensin vähän lepoa. Neljä-toista tuntia olen istunut hevosen selässä." Ja nääntyen väsymyksestä, hän samassa vaipui kuninkaan jalkain juureen, joka oitis huudahti: "Pitäkää tarkkaa huolta hänestä.
Sinä tanssit kuin rautalangalla, sinä vuoroin otat ja annat, sinä milloin heität mun helvettiin tai milloin taivahan kannat. Sinä tanssailet tapojen langalla ja houkuttain sinä horjut, mut juuri kun toivon sun putoovas, sinä punastut vaan sekä torjut.
Mua ethän kurjaa kuule, tosiksi hourehia houkon luule! Juhana! Juhana! Miks kiusaat mua ja itseäsi sanoin kirpein noin? Noin ruoskii raivottaret rangaistua, noin iskee nuolet ihmiskohtaloin. Sa tiedät, että rakastan ma sua, sun tähtes kaikki kestää, kantaa voin, mut jos sa horjut, epätoivoon lankeet, on mullai eessä päivät pitkät, ankeet.