United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän nousi vaivaloisesti, pani tulpat pullojensa suuhun, vei ne tupaan ja lähti sitten horjumaan rantaan hyräillen jotain. Antero jäi vielä paikoillaan istuen odottamaan Lauria. Kun ei häntä kuulunut, lähti hän kävelemään ja löysi pirtin perästä polun, joka näytti vievän saaren toiseen päähän. Hän ei oikein tiennyt, mitä ajattelisi siitä, mitä oli nähnyt ja kuullut.
Hän ei keksinyt mitään syytä näin liialliseen huolenpitoon, vaan alkoi peljätä että tämän hyväntahtoisuuden tarkotus oli saada häntä uskonnossaan horjumaan; sillä hyvin tunnettu oli, että sulttanin kunnioitus europalaisia tietoja ja rohkeutta kohtaan teki hänen rajattoman anteliaaksi niille, jotka hänen vangiksi jouduttuaan olivat suostuneet turbania kantamaan.
Tunto tuota ja tunto noiden ainoain luultujen ystäwien epärehellisyydestä laatiwat nyt hänen sieluunsa semmoisen tuskan, jommoista ei hän siihen asti ollut wielä ennen koskaan tuntenut. Hän nousi ylös ja niin siiwotonna kuin olikin kohmelonsa tähden, lähti hän kumminkin käydä horjumaan kotiansa. Aina ei ollut nukkunut koko yönä, sillä hän oli lewottomana odottanut miehensä kotiintuloa.
Yksinomaan Renqvistiläinen hän ei kuitenkaan ollut; vaan hänestä sopinee paraiten sanoa, että hän oli kasvanut täydeksi mieheksi, Kristuksen täydellisen varren mitan mukaan, mieheksi, jota eivät kaikkinaiset opetuksen tuulet vietelleet ja horjumaan saaneet. Hän oli luonteeltaan vilkas ja ajatuksiltaan vapaa. Hän käytti puheessansa sananlaskuja ja sopivaa leikkiä.
Juditha ja Naomi hämmästyivät kuullessaan Klaudian tunnustuksen. Vaikk'eivät pelänneet hänen kirjeensä saavan Theophiloa päätöksessään horjumaan, niin tiesivät kumminkin ettei mikään olisi hänelle kuolemassa niin katkeraa kuin tieto Klaudian häilyväisyydestä ja epävakaisuudesta uskossansa. Näkivät kyllä Klaudian todellisesti katuvan, mutta millä keinoin siitä ilmoittaisivat Theophilolle?
Hän meni alas höyrylaivalaiturille. Oli jo kirkas aamu, mutta kaikki vielä makasivat . Päivä yksin valvoi. Knut astui nopeasti eteenpäin eikä katsonut ympärilleen; hän pelkäsi rupeavansa horjumaan päätöksessään. Vasta laiturille tultuaan katsoi hän taakseen nukkuvaan seutuun jossa hän oli viihtynyt niin hyvin, ja josta hänen entisyytensä muisto nyt oli karkoittanut hänet.
Mutta hänen muuten niin voimakas ruumiinsa rupesi horjumaan alituisesta kalvavasta surusta ja mielenjännityksestä, hänen silmänsä kävivät himmeiksi, jalat eivät tahtoneet häntä totella enään ja missä tahansa hän pani maata, hänen ajatuksensa kävivät sekaviksi ja hän makasi kuumeentapaisessa unenhorroksessa.
"Puheesi kalskahti raudalle, Katriseni", lausui ukko, "jos olisit mies, hyväksyisin aikeesi, mutta nyt se ei saa päätöstäni horjumaan, sillä niin sinulla kuin Matillakin on kokonainen elämä iloineen ja suruineen edessänne". Ukko mietti hiukan ennenkuin jatkoi: "Ei maallamme ole varoja ihmishenkiä tuhlata, sillä niitä arvatenkin kohta runsaasti tarvitaan.
"Minä olen ehkä ollut aikakauteni tuottelijain kirjailija", sanoi hän, "ja se on minulle lohdutukseksi, etten ole koskaan saattanut kenenkään ihmisen uskoa horjumaan, etten ole turmellut kenenkään siveydellisiä perusjohteita ja etten ole kirjoittanut mitään, jota minun täytyy pyyhkiä pois kuolinvuoteellani."
Billyn vakavuutta ei ollutkaan niin helppo saada horjumaan ja hän tähtäsi suurimmalla tarkkuudella. Kuoleman hiljaisuus vallitsi hetkisen aikaa, ja sitten pamahti pyssy. Kalkkunan pää näytti heilahtavan sivulle päin, ja lintu levitti siipensä ikäänkuin lentoon lähteäksensä, vaan sitten asettui se taas paikallensa lumelle ja katseli levottomasti ympärilleen.