United States or Haiti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hengästyneenä ja voimatonna hän viimein saapui etäiseen ja yksinäiseen kaupunginosaan, ja egyptiläisen synkkäpiirteinen talo oli hänen edessään. Kun hän pysähtyi hengähtämään, pilkisti kuu hopeisten pilvien lomitse ja valaisi kokonaan tuon salaperäisen rakennuksen seinämät. Muuta taloa ei ollut lähettyvillä.
Ja kultaisin suukkosin aamuinen päivä nyt lempivi muotoja Vellamon impein ja kirkkaana hopeisten tiukujen lailla soi viehkeän hurmaava nauru; se hyppii veikaten vesiä myöten ja kaislojen päillä ja lehvillä leppäin ja hiipoen ohi mun hermoni herkkäin se lentää mansikkavaaroja pitkin ja sammuvi saarien taakse.
Arvellaan sen olleen talon isännän onnettoman Diomedeen, joka nähtävästi on yrittänyt paeta puutarhan kautta, mutta on ehkä läkähtynyt sinne, tai on pudonnut kivi hänet murskannut. Hopeisten maljojen ääressä, lähellä, oli toinen luuranko, luultavasti jonkun orjan.
Vielä kertoi hän totuuden noitten hopeisten rannerenkaitten suhteen, puhui pormestarin epäsiveellisistä aikeista, hänen kostonhimostaan ja selitti asian niin liikuttavalla vilpittömyydellä, että muittenkin, eikä ainoastaan tutkinto-oikeuden valamiesten, olisi pitänyt tulla asiasta vakuutetuiksi. Mutta sitten kääntyi hän talonpoikain puoleen.
Lehdoista yleni jumalien kuvia ja pensastoissa riippui kulta tai hopealangoista tehtyjä häkkejä, täynnä kirjavia lintuja. Keskellä lauttaa oli jättiläiskokoinen teltta, tai oikeastaan teltan katos sillä teltta oli jätetty avonaiseksi, jotta vierailla olisi vapaa näköala , tehty syyrialaisesta purppurasta ja laskettu hopeisten veneiden päälle.
Huipulla Phyleen vuoren, Ylvähän, valkeapään On astunta vaiennut urhon tään, Ja hiljennyt aatos on huima, Ja tyyntynyt tunto on tuima Tuon hurmeen hyrskyvän, nuoren. Glaukopis jättävi armahansa, Ja jumalat meidät vainossansa, Mut yhäti vierillä virtojen Soi helke laulujen hopeisten, Yölintu valveille kutsuu kuun, Ja mettiset kiitävät karkeluun Luo lehväin vihreän viinipuun.