United States or Hungary ? Vote for the TOP Country of the Week !
Piltti, piika pikkarainen, sanan virkkoi, noin nimesi: "Läksin kylpyä kylästä, saunoa Saraojalta, jossa huono hoivan saisi: avun ange tarvitseisi." Ruma Ruotuksen emäntä käet puuskassa käveli, liehoi sillan liitoksella, laahoi keskilattialla. Itse ennätti kysyä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Kellen kylpyä kyselet, kellen aihelet apua?" Sanoi Piltti, pieni piika: "Kysyn meiän Marjatalle."
Ja silloin prinssit ja prinsessat ne silmänsä kiinni painaa ja ajatus lentävi aurinkoon, joka valonsa kaikille lainaa, niin hyville kuin pahoille, niin köyhille kuin myös rikkaille. Ja on kuin lamput ne linnoissa niin heikosti liekuttaisi, ja alla sammalekatonkin sydän särkynyt hoivan saisi, ja on kuin ois surut, riemut poiss' ja elämä kaukana karkelois.
Sais kansa ruhtinaalta hoivan, Ois turva luja luottamus, Ja epäluulon katkeroivan Hajoittais raitis tuulahdus, Ja palatsit ja linnat kuulla Vois ääntä kansan pienoisen, Vaikk' emme liehu sydän suulla Tai pöyhistele kerskuen;
Nyt ratsas kyynelen vuodattaa Ja poskikin kalvastuu: "Ja jos minä haudassa hoivan saan, Niin kaikki unhottuu." Ja ääni uudistuu: "Kaikki unhottuu!" Linna vuoren kaltahalla
Sitte sinne saatuansa, Toki päästyä perille, Sanovi sanalla tuolla: "Henkeäs hyvä heponen, Huokoas vetäjä varsa, Vatsan kautta vaivaloisen! Kylylöyly löyhäytä, Sauna lämpöinen lähetä, Jossa huono hoivan saisin Avun ange tarvitseisin." Henkäsi hyvä heponen, Huokasi vetäjä varsa, Vatsan kautta vaivaloisen.
Juomaan taasen yltynyt! Vaiti! kuulin sielun hoivan Neuvon oivan, Siks' oon leikkiin yhtynyt. Vapautta kristityn Näytän kunnes tyyperryn, Muoto nukkuissakin vielä Toista, tiellä Vapaun ett' edistyn. Lupaukset katalat Orjain on ne laatimat, Ei ne sovi vapahalle, Penkin alle Jonk' on usein asiat.
"Aika kumminkin tuo hoivan; Annan murhe lieventyi, Rakkaudessa miehen oivan Onni jälleen lähestyi; Mutta ensi lempi yhä Annalla on muisto pyhä." "Anna jälleen onnellisna! Muisto uuden tuskan tois," Antti mietti murheellisna Itseksensä, kääntyi pois; Kuusest' oksan taittoi vielä, Konsanaan ei nähty siellä. B. F. Godenhjelm. Lauluun pyyntö.
Se kävi kerustimille, siitä vatsahan valahti: tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin, tuosta sain kohulliseksi." Kysyi kylpyä isolta: "Oi isoni, armahani! Anna suojoa sijoa, lämpymyttä huonehutta, jossa huono hoivan saisi, piika piinansa pitäisi!"
Mies ratsain laaksoa matkustaa Niin verkkaan, suruisaan: "Oi! matkaanko armaan sylihin, Vai hautaan kolkkoisaan?" Ja kaiku vastaa vaan: "Hautaan kolkkoisaan!" Ja eespäin ajavi ratsumies Ja syvään huoahtaa: "Näin kuljen ma hautaan varhaiseen No, tuolla hoivan saa!" Ja kaiku vahvistaa: "Tuolla hoivan saa!"
Niin olkoon; mutta vannonut oon valan taistella henkeen veriin tästä alkain; ma valheen juuret tallaan alle jalkain, sen valheen, jolle hoivan hellän soitte, min totuutena ylvääst esiin toitte! Vastustan, ellet todistaa sa voi, siis seikkaan palatkaamme NEITI SK
Päivän Sana