United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Mitä hittoja! Luulenpa melkein, että sinä... Katso sinä vain passiin, poika!» »Suu: iso nenä: pieni...» »Sitä minun pitää mennä ihan peilistä katsomaan. Minä olen aina luullut, että minulla olisi komea nenä ja että se olisi luontevan muotoinen.» Ukko tarkasteli nenäänsä peilistä kaikilta puolin. »Mutta mitä pituudesta puuttuu, sen kyllä leveys korvaa. Poika, älä naura, vaan lue eteenpäin!»
Oma hevoseni on Temmes-alapäässä enkä tahtoisikaan sitä rasittaa, kun se on jo kulkenut Kemistä asti. Mitä hittoja! sanoi talon ukko, meinaatteko mennä Tyrnävälle Siikajoen kautta, koska Karinkannalle kyytiä kysytte. Sehän on melkein yhtä, jos menisi Lumijoelta Helsingin kautta Tornioon. Niin, tai jos menisi Torniosta Helsingin kautta Lumijoelle, sanoi Aspela.
Se on kumminkin selvää, että jotakin sen täytyy merkitä, sillä herra pormestari oli juossutkin niin kovaa, että leskirouva Kivelin oli siihen kopinaan kesken uniensa herännyt." "Itse herra pormestari nainut mies ja jo niin varhain liikkeellä, hyi hittoja! Tietysti piilee siinä joku salaisuus, vaan minä puolestani en tiedä siihen asiaan hölyn pölyä.
Hamren nenä on aivan ministerin nenä. Ystäväiseni, anna hänen noudattaa kutsumustaan.» »Sinä lasket leikkiä!» »Niin, mitäs tässä muutakaan kannattaisi tehdä? Mitä hittoja te tahdotte? Mihin esimerkiksi sinä Pietari voit päästä? Tahdotko sinä kansanjohtajaksi tai ministeriksi?» »Minäkö? Jumala varjelkoon!» »No.
Minun täytyi ottaa se huostaani, ett'en heitä saattaisi ilmi, häntä ja sitä naista, jota hän rakastaa. Mitä minuun tulee, ei minulla ole ollut, enkä tahdo mitään lemmittyä, vaan noudatan siinä Athoksen ymmärtäväistä esimerkkiä, hänellä näet ei ole semmoista enempää kuin minullakaan. Mutta mitä hittoja! ettehän te ole apotti, vaan muskettisoturi.
Ei se paljo ole Korvenpäästä, hyvät niitytkin kuin helkkarit. Metsät paraat, pellot hyvässä lannassa ja ojat ja aidat kunnossa, sanoi Vierimän ukko. No, onko Antin päässä paistetuita perunoita vai luuleeko kuolevansa, kun aikoo menettää niin uhkaman talon pilkkahinnasta? Olkaa hornassa kun muuttaa Turkuun. No, mitä hittoja sinne?
"Minä olen amtmannin luona", lausui tyttö, ikäänkuin kerrallansa katkaistaksensa hänen puheensa. Tuo orjuuden ikeessä oleva eläinraukka oikein uhkasi. "Mitä hittoja sitten olenkin oikein loukannut sinua, sinä varmaankin pidät isäntääsi suuressa arvossa?" Tyttö oli vaiti, uhkamielisyydestä kuten näytti. Hän hymyili salaa. "Sinä olet minusta omituinen, sinä. Mutta palvelethan sinä amtmannilla!
"Ja sitte se muutamana päivänä istuu hyi hittoja ja silloin minunlaiseni miehet saavat todellakin selittää 'mitenkä sitä päivee säkillä sissään kannetaan' jos voivat!" Viken ajatusjuoksu saattoi minut nauruun purskahtamaan, mutta tavallista totisempana jahkaili hän: "hyvähän sinun on nauraa, mutta entäs meikäläisten. Ja mikä ne semmoiset Petrit tietää, mitä niistä maailmassa vielä tulee.
Aurinko oli vielä jokseenkin korkealla, viehättävästi säteillen selkeällä taivaalta. Kirkkoherra Herpman katselee nyt kansliahuoneessaan kassakirjojansa, höpisten itsekseen: "Kummallista, kun minä olen jo aikoja sitten kuuluuttanut, eivätkä vaan ole tuoneet voita. Ei nyt olla oikeassa ... mitä hittoja, eihän täällä näy kun muutamia maksajia.
KAPTEENI. Te olkaa eunukki, mä mykkä oon; Jos kieli juoruu, silmä soetkoon! VIOLA. No, kiitos vaan. Nyt näytä mulle tietä. Kolmas kohtaus. Huone Olivian talossa. HERRA TOPIAS. Mitä hittoja se sisareni tytär ajattelee, kun noin panee veljensä kuoleman sydämmelleen? Mure tuopi mullan karvan, se on vissi, se.