United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän isääs Turkuun seuras, Tää sotureista kantamaan kun pantiin Luo Flemingin. No niin? Niin, murhasta Ja kapinasta syytettynä, kun Flemingin miehilt' omaisuuttaan turvas, Hän rautoin tuomittiin ja hirsipuun Häpeä-kuolemahan. Polvillani Flemingilt' armoa ma turhaan pyysin. Mies julma kylmästi mua silmiin katsoi Ja kääntyi meni pois. Täss' on' se paikka, Joss' isäs veri syyttömästi virtas!

"Mutta tee mielikseni, ystävä, lahjoitan sinulle tämän purppuravyön ja mene vanhuksen luo. "Sano hänelle minun tietävän, että minun täytyy kuolla. "Mutta hänen pitäisi säästää minulta ja varsinkin suvultani kuuletko suvultani hirsipuun tuottama häpeä. "Lähettäköön hän minulle salaa jonkin aseen." Gootti, Guntamund, meni Hildebrandin luo, joka juuri alkoi oikeudenistunnon.

»Ei, ei, Alan», vastasi James. »Mutta se puku, jonka hän riisui päältään, se, jossa Mungo hänet näkiMinusta näytti James kuitenkin pelokkaalta. Hän koetti käyttää kaikkia mahdollisia keinoja hyväkseen, ja uskallanpa väittää, että hän näki koko ajan silmäinsä edessä verivihollisiensa istuvan tuomarinpenkeillä ja hirsipuun tämän näyn taustana.

Sitten ehdotti hän sotamenoiseen tapaan sotilakkoa ja vaati rauhansopimusta eli vankien kapraalin ja notarion, vaihetusta. Kenraalin kopeus oli kovin kipeästi loukkautunut; hän lähetti kiellon takaisin, ja antoi sillä aikaa Plaza Nuevalle pystyttää pitkän ja vankan hirsipuun, hirttääkseen kapraalin. "Ha ha! Niinkö tarkoitus onkin!" sanoi vanha Manco kuvernööri.

Siitä hetkestä asti hänen varsinainen kutsumuksensa tuli hänelle selville, ja hän on sitten pannut koko elämänsä käydäkseen kaikissa vankihuoneissa ja kaikissa vankikopeissa; joihin hän suinkin on päässyt. Hän on seurannut pahantekiöitä hirsipuun juurelle, istuen rattailla heidän vieressänsä heidän kanssansa rukoilemassa.

Kas niin hiljaa ja sievästi kiinnittäkää vene ankkurilla ottakaa mukaan tää pieni arkku, jossa lääkärinkaluni ovat eipä pieni valkea haittaisi, mutta se saattaisi herättää huomiota. Lähtään nyt, uljaat pojat, astukaa varovasti, sillä tiemme käy aivan hirsipuun juurelle. Näyttäkääpäs lyhdyllä valkeaa tottahan vaan, toivon ma, tikapuut on jätetyt paikoilleen.

Mahdoton on kuvailla mimmoisen vaikutuksen minuun teki tuo kansanlaulu hirsipuusta, juuri hirsipuun ansainneitten laulamana. Heidän totiset muotonsa, raikkaat äänensä, surumielinen lausunto sanoille, muutoinkin jo huomiota vetäville, kaikki tuo synnytti minussa jonkinlaista runollista kauhistusta.

Se oli miehen kuva; jolla päässä oli korkea espanjalainen hattu, jota koristi korkea sulkatöyhtö, mustanverevä, oikealla lurjusnaamalla varustettu mies, joka varjosti silmiänsä kädellään ja tarkasti tirkisti ylöspäin, ehkä johonkin korkeaan hirsipuuhun, johon hänen piti hirtettämän. Ainakin hän näytti siltä kuin hän hyvin olisi ansainnut hirsipuun.

Nämä voudit valitsivat kussakin pitäjässä nimismieheksi talonpoikaisen miehen niinkuin itsekin olivat. Ajan tavan mukaan oli heidän kaikkien, niin voutien kuin nimismiestenkin virkaohjeena selkäsaunan tai hirsipuun uhka, elleivät heti paikalla veroja kantaneet ja niitä suorittaneet.

Vielä tuokio sitten olin ollut varma kaikkien ihmisten kunnioituksesta, rikas, suosittu, päivällispöytä valmiina kotonani; ja nyt olin minä koko ihmiskunnan hylkiö, takaa-ajettu, koditon, tunnettu murhamies, hirsipuun oma. Jonkun ajan tunsin melkein tulevani hulluksi; mutta järkeni ei sentään kokonaan pettänyt.