United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Oh, rouva on mielissään; hän on saanut molemmat poikansa kotiin, ja sitten ovat täällä ne vanhuksetkin Kristianiasta ja niin, siitä on pitkä aika kuin kävitte täällä, herra Berven... Ei, mutta katsokaa mustaa, minä luulen, että se tuntee paikat; tahtoo talliin kuulkaa, miten se hirnuu. Niin, on kyllä muitakin vieraita pappilalaiset.» Jakob pisti päänsä ulos ikkunasta.
Sitä vain ei muistanut, missä oli ollut hänen syntymäpaikkansa ja miten oli joutunut sieltä pois. Tämän vain siitä muisti: On pakkasaamu, poika tulee päre kädessä talliin, panee valjaat selkään, vie ulos ja valjastaa. Piha on täynnä hevosia ja rekiä, kulkuset kilisee ja hevoset hirnuu ja hyppii kahdelle jalalle. Hän hyppii ja hirnuu mukana.
Se oli helvetin lystiä... Ei ne ole vielä joutuneet kuuluttaan perääni; siitä on vasta viisi päivää kuin minä karkasin, mutt'en minä kuitenkaan ole laiskana ollut. Toissa yönä pidin minä vähäisen kalunkirjoituksen entisen isäntäni tykönä, ja tänä yönä kävin minä tervehtämässä itse rovastia, jolta otin tämän takin ja paraan hevosensa, joka seisoo ja hirnuu tuolla ulkona.
Mä ymmärrän oon vallan neuvotonna Mun huonokuntoisille iskuille, Ei isketyille naura hän, se konna! Ja viekas ääni hirnuu kimakka: »Hyvästi kirjoitit, se kohta paina!» Suus kiinni otus, väisty saatana! Hän jääpi vain, hän mua seuraa aina! Pieni Aune. Pieni Aune, Aunosein, mull' laulele sa, Niin yksin on sieluni maailmassa, On murhe mulla pohjassa rinnan.
Se mielukkaimmin pussta'han mun vie, Siell' aava nummi on sen kotopaikka; Se vainun saa jo, kosk' on sinne tie, Jo hyppää, hirnuu, tömistää yht'aikaa. Pidätän aina kyläin kohdallen, Miss' impiä on kuni mehiläistä, Ma kauneimmalta pyydän kukkasen, Karautan taas kuin tuuli poies näistä.
"Puuttuupa vaan vielä, että osaisit vääntää lukkoa auki!" mutisi Ola, riisuessaan hevosta ja silat ja kulkuset käsivarrellaan antaen sen käydä edellään talliin. "Mutta, johan Nuori-Mustakin hirnuu!... Tiedätkö, tämä oli ensimmäinen kerta, kun sinulta sain kunnollisen tervehdyksen! Vaan sinä saat kauniisti odottaa..." Hän suki ja harjasi vastatullutta niinkuin vanhaa ansiokasta herrasmiestä.
Lallulle saa ärjyä, mutta minä en ärjy muuta kuin suotta. Sillä minä rakastan häntä sanomattomasti, enemmän kuin ketään muuta ihmistä maailmassa, enemmän kuin hoitaja Liisaa ja äitiäkin. Hän ei ole ainoastaan ihminen, joka hoitaa hellästi ja niistää nenät ja puhdistaa lumet ja haastelee ja nauraa ja osaa naurattaa, vaan hän on sen lisäksi hevonen, joka vetää ja hirnuu.
Kaupungin tullissa hän tapaa omituisen 'hevosen', joka kulkee kahdella jalalla, vuoroin puhuu ja vuoroin hirnuu ja tarjoutuu kiidättämään hänet mökilleen, Ylikylään. Isä ei tunne poikaansa, joka oli ollut vielä sylissä kannettava kun hän läksi kotoa pois. 'Iikka kuopi ja hirnui niin luonnollisesti, että miestä nauratti, vaikka tuntuikin surulliselta. Hän istuu kuitenkin kelkkaan, ja ajo alkaa.
HEI LOTTA. Sus siunatkoon! Mutta kun Nestori ei ole kotona, hän on JUNKKA. Hei Lotta, ei tarvitakaan kyytimiestä, minä osaan itse ajaa ja kaupungista panen jonkun tuomaan takaisin hevosenne. HEI LOTTA. Eei, hyvä kapteeni, meidän Polle tarvitse tuojaa kaupungista. Se on tullut sieltä yksinään monta kertaa. Jo hyvän matkan päässä se hirnuu, että nyt hän tulee.
"Suloinen on surun hetkenä sisaren ääni, ja viisas on niitten neuvo, jotka rakastavat meitä." "Pakene, David, pakene." "Pakene! minne ja kuinka?" Hevosen hirnunta kuului viidakosta. "Voi! he tulevat!" huudahti Miriam innoissaan. "Kaikki nämät ovat kohdanneet meitä, oi Herra, vaan emme kuitenkaan ole unhottaneet Sinua, emmekä ole liitossasi vilpistelleet." "Kuule! taas hirnuu!