United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hillimätön wallattomuus, jonka pahoja waikutuksia hän oli ollut niin paljon tilaisuudessa likeltä katsoa, oli nähtäwästi käynyt ukolle inhoksi ja tämä inho oli wähitellen myös tullut wallattomuuden wiattomalle, jalolle sisärintimälle, wapaudelle osaksi. Hiukan wanhallaan=olijan luonnetta osotti hän muuten muutamissa muissakin asioissa.
Kyynel silmin katseli Thorsen heitä ja virkkoi: "Isä, anna heille anteeks, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät." Ja tuo hillimätön lauma kääntyi takaisin, ei kukaan uskaltanut laskea kättänsä hänen päällensä. Tuo vanha mies seisoi nyt koskemattomaksi julistettuna joukossa, ikäänkuin hänt' olis näkyväin enkelien sotajoukko piirittänyt.
Vaikka ei ollut sitä hoksaavanansa ja ulkonaisesti helpoittanut viimeisiinkään samasta entisestä kopeasta mahdistansa, tunsi äite Pentinpoika kuitenki mahtinsa sisällisesti särkyneeksi. Kauhea muisto siitä, että oli sadatellut Heljenukon kuollutta ruumista, noudatti häntä lakkaamatta, ja toisaalta taitanut ei hillimätön sisunsa sulattaa Martinan voittoa.
Se oli todellakin kovaa; hän melkein närkästyi vaimoonsa, joka niin nöyrästi saattoi taipua surua kantamaan ja suudella tuota kurittavaa kättä, sillä hänessä itsessään riehui hyrskyisen meren tapainen hillimätön, hurja uhka ja hän oli kristitty pappi. Tämä se juuri viilsikin hänen sydäntänsä terävän miekan tavoin.
Aloin katsella häntä epäilyksen ja ivan silmillä sielunvihollisen tahkomien silmälasien kautta ja näin hänessä yksinomaan pelkurimaisen raukan. Kiinnyin tarkastamaan ainoastaan yhtä tapahtuman puolta, joten näin pelkkää kavaluutta, uskottomuutta ja pelkuriuutta, mutta kaikki muut vaikuttimet: syvä traagillisuus, liikuttava katumus, hillimätön tuska, ne jäivät huomioni ulkopuolelle.
André oli perinyt isänsä tavattomat luonnonlahjat yhdessä hänen tietohalunsa kera, mutt' äidin luonto oli antanut tälle tietohalulle voimaperäisyyden jok' oli palava ja hillimätön. Hän hurmautui tuossa keveässä, puoliks ulkomaisessa kesäelämässä, ja ajatteli viimein kauhulla ja salaisell' inholla talviyön murhaavata ykstoikkoisuutta.
Ne loistivat, ne säkenöitsivät, ne vihelsivät sähkön viemaavassa viehkurissa. Täm' oli alkehishenkien hillimätön linnustus. Tromsö liemusi täydess' ilotulituksessa ja sädehtien loisti satuisehen yöhön. Kaikk' oli kuitenkin vielä tyyntä, eikä Kautokeinostakaan ollut vielä mitään onnettomuus-sanomaa näille maille tunturien ylitse ehtinyt.