United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !
SALLA. Vaan ennen riisua Voin sielultani halvan asuntonsa, Kuin suosiolla nähdä rakastaa Vähemmän vielä Meijerhoffia. SANNA. Rakastaa? Hurja tyttö hupakko! Näethän sukusi ja itsesi Kohoovan arvohon ja kunniaan, Ja palmikkosi tiedät hohtavan Juur Meijerhoffin avull' ylevistä Helmistä.
Hänen kerran maatessaan taivasalla lähellä Mekkaa ilmestyi, sanotaan, hänelle enkeli Gabriel helmistä ja kullasta loistavassa puvussa, otti sydämmen profeetan rinnasta, puristi siitä pois mustan pisaran, joka on synnin siemen, sekä pani sen jälleen paikoilleen viisaudella ja armolla täytettynä. Sitte enkeli vielä toi hänen luokseen ihmeratsun El-Borakin, nopean kuin leimaus ja puhuvaisen.
Ja hän käy läpi joukkojen riemuavain, Kuninkaan hän astuvi luo, Ja polvistuu, pikarin ojentain, Tytärtäänp' ihanaista nyt viittavi luo, Tämä helmistä viiniä täytehen kaas sen, Ja nuor' mies kääntyy nyt kuninkaasen: »Eläköön kuningas! sepä autuas, ken Valon virtoja henkiä saa!
Puolipäivästä kolmeen, siintävän tasangon väreillessä autuaassa uupumuksessa elokuun tai kesäkuun auringon voittamattoman katseen alla, ne ilmenevät kennon kynnykselle. Niillä on suunnattoman suurista mustista helmistä muodostunut kypäri, kaksi korkeata, liikkuvaa töyhtöä, vaaleankeltainen välkehtivä samettitakki, sankarin pörröinen ruumis sekä nelinkertainen kankea ja läpikuultava vaippa.
Kun hän oli riisunut Lygian ja näki hänen sekä notkean että täyteläisen vartalonsa, joka oli kuin helmistä ja ruusuista rakennettu, pääsi häneltä hämmästyksen huudahdus. Hän astui pari askelta taapäin, katseli ihastuksissaan hänen verrattoman kaunista, keväistä vartaloaan ja puhkesi vihdoin puhumaan: "Lygia, sinä olet tuhat kertaa kauniimpi Poppaeaa!"
Luonnon raittiissa helmassa oli Helmistä varttunutkin solakka, terves ja punaposkinen neitonen, joka iloisena kuin leivonen oli lauleskellut kilpaa lintuisten kanssa, milloin hänellä vaan kotiaskareiltansa oli aikaa, sillä rouva Koivunen oli myöskin varhain totuttanut häntä kaikenlaisiin naisille sopiviin käsitöihin ja muihin askareihin.
Sisäänkäytävän vastaisella seinällä, Burgundin vaakuna, helmistä, rubiineista, saphireista ja smaragdeista muodostettuna. Siellä täällä Kaarlo herttuan monilukuiset aseet; hänen keihäänsä, joiden kärjet olivat kultaa, ja varret norsunluuta tai eben-puuta, sekä hänen miekkansa ja veitsensä, joiden ponnet kimaltelivat kalliista kivistä.
"Jos tahdot olla kultani, sinulle lahjoitan Punaisen kultakruununi, helmistä hohtavan." "Nuorelle puolisollesi, kuningas, anna se,
HERRA ORELL. Riippuu neiti Helmistä. Minä puolestani olen valmis. ROUVA TALLQVIST. Mitä sinä viivyttelet, Helmi? Ala joutua! HELMI. Antakaa minun olla poissa, täti. HERRA ORELL. Poissa? Ei millään tavalla. Silloin ovat minun voiman myöskin poissa. HELMI. Kätenikin ovat taikinassa, en minä voi tulla. ROUVA TALLQVIST. Pese ne, lapsi kulta, tuolla uunin luona.
Suuresti murheissaan odotti siis vanha Rasmussenin matami miniänsä tuloa Grönlidiin, ja tämä hänen murheensa muuttui aivan synkäksi epätoivoksi, kun mainittu nainen näyttäysi olevansa ylhäisömielinen olento vaaleassa hameessa, kultainen rannerengas vasemmassa käsiranteessa ja samanlainen helmistä oikeassa.