United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei ole kirkko kirkkahampi, Eikä pappila parempi, Kun otti minun omani, Ja anasti armahani; Someress' on suora sormi, Hiekassa heliä kieli, Mullassa muhia muoto, Kasvo kaunis kankahassa. Sielt' ei nouse nuori sulho, Eikä kaunonen kavaha; Kivet alla, paaet päällä, Kivet keskikylkilöillä. Pois on mennyt meistä toinen.
Kuuntelin kunervikoissa, Katselin kanarvikoissa. Mikä merkki orissani? Otsassa otavan tähti, Päässä päivän pyöryläinen, Kaulassa heliä kello, Kultakuppi lautasella, Säkä taivasta tapaavi, Häntä maata halkasevi.
Kannattipa koettaa neidon kieli Urhoot väkisinki lumosi, Mitä vaan jos hänen teki mieli, Heti kosiansa toimitti, Heidän mietteet ihastelu nieli, Jonka heliä äänens herätti, Kaikki urhoot, kun sen kuulit, jäivät Huokailemaan yöt sekä päivät. Ensin impi Wäinämöistä koettaa, lausuu: "jospa jouhen halkaiset Veitsellä kärettömällä, voittaa Taidat mun, kun myöskin vetäset Munan solmuun."
"Johan sinä tässä lauluksi käyt panemaan" ... sanoi Huima ja kaatoi Simon lasin täyteen, vaan omaansa ainoastaan pienen tilkan, kun hän ei ollut entistä juonut kaikkia pois. Niin hän teki alusta asti. "Sen sinä tiedätkin että tässä 'kolovassa' on vähän muutakin kuin"... "Kyllä näyttää olevan... Sinulla on hyvä laulunääni." "Onhan se .. e minulla." "Mikäs pojan on laulella, kun heliä on ääni.