United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ruotsin kansalle oli sota kuitenkin vastenmielinen, mutta Tukholmassa ajateltiin toisin. Siellä vaativat vanhat ja nuoret kostoa Venäjälle, joka rauhan teossa oli saanut haltuunsa Itämeren maakunnat ja Inkerin ja kokonaan valloitetusta Suomesta pidätti itselleen Viipurin ja osan Karjalaa. Hatut uhkuivat nyt kostoa, jota tietysti paljastetuin miekoin oli voittajalta etsittävä.

Hiukset valuivat joko yhtenä tai kahtena tanakkana palmikkona alas pitkin selkää ja palmikkojen nenissä liehuivat pitkät värilliset nauharuusukkeet. Mutta kuinka voisikaan kuvailla jotakin niin ylen ihmeellistä vehettä kuin senaikuiset naisten hatut? Ne olivat suuria ja törröttivät päässä kuin jonkunlainen kuomikatos.

Kuohuvat tunteet rupesivat viihtymään, ja moni näki jo kaikki toivokkaammassa valossa. Ehkäpä Lascy oli katunut. Ehkä tämä vitkaileminen ennustaa uutta, onnellista asiain käännettä, ehkä kunniakkaitakin päiviä. Jos asema vaan seestyy, kyllä Hatut silloin valvovat etujansa. Juhannuspäivä sarasti auringonpaisteisena ja iloisena.

Sitoumus annettiin sillä myssyt voivat antaa mitä tahansa ja nyt vihdoinkin huomasi tuo kunnianarvoisa mies, että hatut olivat ihan väärässä ja myssyt sitävastoin isänmaan ainoat todelliset pylväät. Kauppa ei ollut huonoimpia. Mikä verraton aarre onkaan moinen vakaumus, joka ensin toisella, sitten toisella taholla tuottaa yhteensä 8.500 plootua ja tuomiorovastin arvon!

He tulivat kaupunkiin; kaikki antoivat heille nöyrästi tietä, kumartelivat ja ottivat pois hatut päästään. Ainoastaan kuningas ja talonpoika pitivät ne. Silloin sanoi talonpoika. "Jaa, joko olette te kuningas, tahi minä sitte; sillä ainoastaan me molemmat olemme hattu päässä." Kuningas hymyili ja pyysi talonpojan tulemaan kanssansa linnaan.

Niin tosiaan oli siihen aikaan. Uudistuisiko se taas? Ei susi koiran kuolemaa itke, mutisi eräs sotamies. Jos on totta mitä puhutaan, niin hullusti vaan käy. Monet muutkin olivat kuulleet pahoja enteitä. Hatut tahtoivat valtakunnan turmiota, ainakin Suomen menettämistä. Eipä ruotsalaiset ensi kertaa leikanneet kaistoja toisten selästä. Mitä nuo suuret välittivät tästä kurjasta maasta.

Talonpojat miettivät; papit ja porvarit puolustivat valtakunnanneuvoksia sillä perusteella, etteivät he muka ymmärtäneet, missä nämä oikeastaan olivat väärin tehneet. Hatut kuohuivat kiukkua, ja ponnistivat viimeiset voimansa, ja heidän onnistuikin saada porvarissäädyn mielipiteet hajalle.

LUCIUS. En; hatut heill' on päähän painettuina, Ja silmät puoliks vaippaan peittyneet, Ett' tuiki mahdoton on tuta heitä.

Mutta siihen uskoon tarvitaan todistuksia. Hämmästyneenä oli Sprengtport kuunnellut: Miks'et ole sanonut sitä ennen? huusi hän kuohahtaen. Mitä he pelkäävät? He pelkäävät että Hatut myyvät Suomen ja luovuttavat suomalaiset rykmentit orjuuteen, jotta kaikki vastustus kävisi mahdottomaksi. Olet hullu, Löfving!

Ja vaari ajatteli: En ilmoisna ikinä olisi luullut lippujen ja musikin kanssa Veneh'ojan maille takasin palaavani. Ja kun hän tällä nuorella väellä näki kiillokkaat kellonperät ja verkavaatteet ja kaulukset kaulassa ja hatut päässä, hän vielä ajatteli: Jos nämä Veneh'ojan rengit näin ovat, niin kuinkasta sitten Veneh'ojan isännät! Ja vaari rupesi kyselemään heiltä Veneh'ojan asioita.