United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta sisimmässään hän puhui vieressään istuvalle: sinä hyvä, sinä rakas, miten sinua kiitän! Ihmeellinen vapautuksen tunne oli vallannut hänet. Tuntui siltä kuin taakka, joka vuosikausia oli painanut, yhtäkkiä olisi hartioilta nostettu, ja joustava elinvoima sykähti läpi koko hänen olentonsa. Samassa muistui hänen mieleensä uni, johon hän lähtöpäivänsä aamuna oli herännyt.
Sitten kääntymättä Helenaan ja vaan pää kallella hevosen liikkeitä tarkastaen, vastasi: Kiivetä kaikessa hiljaisuudessa talonpoikien hartioilta alas maahan. Helenan oli tämä vastaus niin mieleen, että hän olisi tahtonut molemmin käsin puristaa Georgin pään syliinsä. Mutta koska tuommoinen ei kuulunut heidän tapoihinsa, rupesi hän vaan muka muuten hokemaan: Oikein poikaseni. Ihan oikein poikaseni.
Tuolla läheni neljä vanhaa naista talrikkineen paistivatia, toinen toisensa perästä, kaikki pitkiä, kaitoja, synkkiä, totisia, mustissa, vanhanaikuisissa, lattiaa viiltävissä leningeissä; mustat harsot riippuivat päälaelta alas hartioille ja hartioilta taas valuivat suuret mustat saarlikauhtanat aina helmoihin saakka.
"Heillä kuuluu näet olevan tapana vitsapannalla puristaa velallisen päätä, jos se ei jaksa maksaa", selitti Koskelan ukko ja maistoi tuota "oikeata rännin tekoa". "Nimismies tempasi säälimättä laukun venäläisen hartioilta ja aikoi lähteä tiehensä. Mikko pikitti perässä kaikin tavoin rukoillen reppuansa takaisin.
Tornin kello löi kirkkaasti ja kuuluvasti. Ja Snellmanin kasvoista sai taas säteillä jalo puhtaus. Paino oli ihmisten hartioilta pudonnut. Ne kävelivät kuin uusissa vaatteissa, ja askel oli notkea ja käynti rivakka. Silmät loistivat kirkkaina, ja poskipäillä hehkui terveyden puna. Minä kävelin rantaan, Poikaparvi oli jo luistelemassa, ja jalan alla kurakehteli hieno jää.
Me seisoimme vaan niinkuin "lumiäijät". Telttakaistaleet olimme sitoneet kaulamme ympäri toisesta päästä ja toinen pää roikkui alas hartioilta, niinkuin joku pitkä viitta tai kauhtana, joka suojeli samalla sekä selkää että käsivarsia kastumasta.
Harvasanainen tuo nytkin näyttää olevan, mutta vastasipa sentään.» »Ette luule sitten olevan mitään pahaa peljättävänä?» »En.» »Jumalan kiitos. Oikein tuntuu kuin raskas kivi olisi hartioilta nostettu.» »Menkää sisään nyt, ettei hän rupea epäilemään, mitä me täällä niin kuiskuttelemme. Iltapäivällä käyn uudelleen katsomassa.»
Ihmisten tuomio muistaa rikoksen ja lisää syntikuormaa, Jumala, Hän unohtaa ja pyyhkii pois ja nostaa taakan hartioilta... Anteeksiantamus on toisin sanoen luottamusta ihmiseen..." Bengt pudisti päätään. "Mutta eihän tuo kaikki poista rikostani. Vääryys, jonka tein Liina Fältiä kohtaan ja raukkamaisuuteni Valkersin suhteen, ne ovat jäljellä.
Kyllä se niin on, sanoi nuorempi mies. Hääh? kysäsi Jaakko Jaakonpoika ja katsoi mieheen. Sanoin vain, että kyllä se niin on. Niin, miksei se niin ole, myönsi Jaakko Jaakonpoika aivan kuin raskas taakka olisi vyörynyt hartioilta, tahi kuin olisi selviytynyt eksyksistä, mutta minäkin vain tahdon että tulee oikein. Se on niin paha kun sotketaan.
Toisinaan arvelen, että minun olisi pitänyt ruveta kauppamieheksi, ihmiset näyttävät hyötyvän niin paljoa nopeammin kauppatointen kuin lukemisen kautta; ei mikään mailmassa ansaitse mielestäni niin hyvin vaivannäköä kuin taakan huojentaminen kotona olevien hartioilta. Mutta se on liian myöhäistä. Ei vierevä kivi sammaloidu. Minun täytyy nyt astua eteenpäin sitä tietä, jonka olen valinnut.