United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuin on rakas, rauhallinen toimemme ja työmme, olkoon tyynet, onnelliset päivämme ja yömme; kuin me teemme toukojamme hartahasti, hiljaa, heiliköhön sydämemme hengen kultaviljaa; kuin on soinut Väinön soitto riemuhun ja vaivaan, kantakoon se kiitostamme korkeuteen nyt taivaan; tämän maan me varjellehet oomme vainon alta, olkoon täällä onnen lehto, valoisien valta.

Häntä seurasin; tiesin, Ett' olet täällä. Kuolinvuoteellansa Pyhästi määräs äitini, ett' täällä Sun luonas kävisin. Hän kyllä ties, Ett' olit rautapaidan munkkikaappuun Sa vaihtanut; hän hartahasti pyysi Mun kerran sulle tuomaan elämänsä Jäähyväiset. Suo anteeks! Sodan melskees' Sen kymmenkunnan vuotta laiminlöin.

Nyt melkein kuurousin ma laulannalle ja katsomaan jäin yhtä vainajista, mi seisten viittas häntä kuuntelemaan. Kätensä risti, nosti hän ja siirsi päin itää silmänsä kuin Jumalalle ois virkkaa tahtonut: ma muust' en huoli! Te lucis ante nyt niin hartahasti ja suloisesti hänen suustaan kaikui, ett' unohtamaan sai se itsenikin.

Tuoss' onkin vaipununna Jo poika kuolemaan; Ens' aamurusko poskiin Luo hälle valoaan. Ja äiti risti kädet, Tuns' oudoks' oltavan; Hän hymis hartahasti: "Oi kiitos Maarian!" Mettinen siivet sai: "Vältätkö tulta, vai!" Mettinen hyöri, hei!

Tuo sävel sydämeeni tunki tumma, kuin ois se ollut sieltä kotoisin, tuo multa mielen kiehtoi laulu kumma, kuin käynyt oisin kuoroon kappelin, soi soitto, tuoksui pyhäsauhu summa, ma outoon hiljaisuuteen himmenin, ja hartahasti niinkuin lasna liitin ma kädet ynnä Kaikkivaltaa kiitin.

Kirkkotiellä kinkuttelin, Kirkon penkissä peräti Istuin huono huoletoinna, Istuimen itse rakensin, Kovin laitoin korkialle, Että poikaset poloiset, Nuoret miehet mieluhiset Siellä silmäisit minua, Ajan kaiken katselisit. Vaikka pappi paljon kielti, Kovin haasti hartahasti, Vaan ei malttanut Maria, H parka huoletoinna Luopua luvattomista, Lihan töistä törkiöistä.

ANTONIO. Sun vihjees vuoksi toisen kerran menin luo Tasson; hänen luotaan palaan nyt. Oon häntä kehoittanut, vaatinutkin; mut hän ei muuta mieltänsä, vaan pyytää sua hartahasti, että Roomaan soisit vähäksi aikaa hänen matkustaa. ALFONSO. Oon harmissani, tunnustan sen sulle, ja mieluummin sen sulle ilmaisen kuin salaamalla sitä lisään vielä. Pois haluaa hän; hyvä! Min' en estä.

Oli muuan kevät-ilta, vanha äiti leiriin tuli, silmä vettyi Munterilta, jäykkyys hältä kaikki suli; ääneti hän aamuun asti katsoi ämmään hartahasti. Täältä kun on poika mennyt, äiti kuollee murheesen nyt.

Nyt melkein kuurousin ma laulannalle ja katsomaan jäin yhtä vainajista, mi seisten viittas häntä kuuntelemaan. Kätensä risti, nosti hän ja siirsi päin itää silmänsä kuin Jumalalle ois virkkaa tahtonut: ma muust' en huoli! Te lucis ante nyt niin hartahasti ja suloisesti hänen suustaan kaikui, ett' unohtamaan sai se itsenikin.

Kaikesta mielestäin ja kielelläni kaikille yhteisellä kiitin Luojaa vuoks armon uuden tään nyt hartahasti. Eik' ollut sammunut viel' uhriliekki mun sydämeni, ennen kuin jo tunsin sen olleen Jumalalle otollisen. Sisältä kahden säteen hohtavia punertui loistoja näät silloin; huusin: »Oi, valo-Luoja, kuinka heidät puet