United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaikkialta kajahteli pikku poikien huutoa ja vihellyksiä. Jo soitti tuolla jossakin harmonikka. Ja jossakin viritettiin mandoliinia. Lattea ruuhi, Sakris airoissa pihisten ja huohottaen, liukui nytkähdellen eteenpäin. Ilmestyi sauhusta huvila ... loittoni ja katosi. Tuntui meren viileä ja äitelä ilma.

Eikä hän huomannut kuvastimesta, kuinka Mimmi hänen selkänsä takana irvisteli ja näytti hänelle kieltään. Nyt työnsi Mimmi hänet siitä syrjään ja rupesi asettamaan hattua päähänsä. Sitten lähdettiin. Mimmi antoi Sakrikselle eväskorin ... ja ehdotti, että jätettäisiin harmonikka kotiin, vaikka se oli Kukkelmanilla jo sylissä. Sakris sanoi: Haidariko kotia? Ei, kaikkea matkalla tarvitaan.

Pappa käski sinun tulla alas, sanoi hän vintikamarin ovesta Gabrielille, joka virui vuoteessa, ja huoletonna soitteli liimalta haisevaa harmonikkaansa. Gabriel, ihan kuin olisi aavistanut jotain, nousi nopeasti, ja meni Uunon edellä alas, harmonikka kainalossa. Uunosta näytti, että Gabrielkin oli kalvennut. Pappa odotti alhaalla, vintikäytävän oven luona.

Eräällä heistä oli mukanansa harmonikka ja hän veteli »Forssan-valssia», mutta sävelet eivät tällä kertaa saaneet Aleksin sydämessä noita tunnettuja sanoja syntymään.

Laskevan auringon säteissä helakoi rakennuksien seinät ja ikkunat paistaa. Kylätiellä kulkee lauma nuorisoa, harmonikka raikaa tuttua tanssisäveltä. Tuolla he jo menevät! He jättävät, he jättävät ! Ja tuskin olin näin ajatellut, kun todella tunnen, että saattajani on irroittunut minusta. Kuule, kuule seis! minne sinä ? Minut valtaa hätä ja kauhistus. Minä haparoin ympärilleni. En tavoita häntä.

Kuinkahan monella tilallisella siellä Hanabölessä on muita kirjoja kuin hartauskirjat? Sellaisia pöhköjä ovat maanjussit ... peltojaan vain ajattelevat, ja suurista asioista pysyvät tietämättöminä ja takapajulla kuin pässit! Rupeaisikohan tässä lukemaan Nietseskeä ... vai soittamaan? Kirjahyllyllä on myöskin Sakriksen harmonikka.

Ja Gabriel meni harmonikka kainalossa tampuriin, lähteäkseen talosta, ja rupesi ottamaan palttoota naulasta. Ulkona oli syksyinen sadesää. Pappa tuli jo vähän lauhtuneena hänen jälessään tampuriin ja väittääkseen Gabrielin äkkinäistä lähtöä mahdottomaksi, sanoi palttoosta, jota Gabriel haki: Onkohan sekään sinun? Silloin Gabriel loukkaantui vielä enemmän ja tahtoi mennä ulos ilman palttoota.

Nyt se oikeastaan on tehtykin. Ylöspano ei ole mitään ... se käy nopeasti. Tuossa tuokiossa tulisi bygninki valmis. Mutta nyt ... kun itse katkaisee pykääminen ... niin... No, lähden sitten. Terve, terve, täti! Ja Sakris alkoi tallustella Nelman kanssa Krokelbyhyn päin, seljässään Nelman vaatemytty ja kainalossa harmonikka.