United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Karjan jälkiä ei ollut vaikea seurata, ja nuo kolme miestä juoksivat kuin vainukoirat saaliinsa jäljessä. Ruotsalaiset saavutettiin metsänaukeamalla; he istuivat neljän miehen harjanteella lepäilemässä ja kerskuivat urotyöllään aavistamatta vähääkään, että heitä ajettiin takaa. Yksi heistä nousi seisomaan iskeäkseen tulta tuluksilla.
Käännä pyöräs ympäri ja kiiritä se entisyyteen takaisin, kunnes lapsena, mutta tällä tiedolla, kotovuoren harjanteella seisoisin ja ravistelisi kihariani pohjatuuli! Siinä pyöräs pysähtyä saisi ja kääntyä taasen pyörimään eteenpäin pitkin ääretöntä avaruutta; mutta tietäisinpä sillon kuinka häntä seuraisin.
Tyynenä, kaukaisuudessa sinertävänä kiertyi hänen ympärillään metsäinen, avara maailma, ja laskeuva aurinko lännen reunalta valeli kultaisella ruskollansa noita vanhoja, takkukarvaisia kuusia vuoren harjanteella. Ja asetti Juhani huulillensa ankaran ämyrin, mutta ei tahtonut käydä; kuului pämpän ammoittavasta kidasta vaan muutama käheä pihaus.
Viipymättä jatkoivat he retkeänsä, jälleen, kirmasivat pitkin nummen selkää, poikki Viertolan tien ja siitä halki avaran, humisevan hongiston. Mutta viimein läheni kallioinen Teerimäki, ja äkisti vaikeni susien monimelskainen ääni. Pian seisoivat he vuoren harjanteella ja antoivat hevosensa hengähtää; ratsastajat taasen astuivat seljästä alas ja kohta toista kaksi heidän sijaansa ylös.
Kuin jalopeuraa kaksi he taisteli Kebrioneesta, vuoren harjanteella kun vuoksi ne kaadetun kauriin vimmall' ottelevat, nälän kiukkua kumpikin täynnä: noinp' urost' aimoa kaksi nyt otteli Kebrioneesta, poika Menoition Patroklos sekä loistava Hektor, kumpikin vaskin raatelevin koki vammata toistaan.
Hän vihkii kansan kuolemaan ja kansa vannoo uskollisuuden valon vapaudelle. Hän lopettaa. Soiton säveleet leijailevat yli kansanjoukon kuin nyyhkyttävät valkoiset haahmut. Vapauteen, valoon! Veriseen, jaloon taisteluun käykää, te raatajat maan! Kymmentuhatlukuisen kansan suusta tuo laulu soi. Elman sielu nousee kuin haaksi hyökyaallon harjanteella. Niin huimaavan autuas on vapauden taistelu.
Pääasia nyt aluksi, että lakkaamatta puhun ja pidän hänen huomiotaan vireillä. Jos puhun turhaan, on se pieni vaiva, mutta jos hän palaa, olenhan kaikki voittanut. Ja niin minä aloin jutella hänelle, istuen siellä mäen harjanteella, tietämättä kuunteleeko hän minua vai ei. Kuule siis tarkkaan, sanoin minä, niin kerron sinulle, mitä tulee sinun kuoltuasi.
»Mitä haastelet, mun pienoseni, Mitä taivaan kaukamaast'? Missä näit sä autuitten mailman? Sano, kulta-omenain.» Vuoren harjanteella kauan seisoin, Katsahdellen koilliseen, Siellä näin mä nummen sinertävän, Honkametsän kaukasen. Puitten kärjill' näin mä kunnaan kauniin, Armas päivä paistoi siell', Ylös kunnaan kiirehelle juoksi Kultasannotettu tie.
Mut Herran huonehessa ei kellot soineet nyt, ja kirkko oli tyhjä ja ovet teljetyt. Mit' oiskaan temppelissä nyt ollut tehtävää, kun mikään kirkkopyhä ei ollut päivä tää? Mut palveltiinpa Herraa tok' äijän mielestä; ja jos ei kirkossakaan, niin kirkon vieressä: tuoss' seisoi harjanteella ja siitä järvehen nyt Suomen sankarjoukko maatansa varjelen.
Ota kiin'!" Ja nyt ajettiin täydellä todella talollisia takaa. Eräällä harjanteella he saavuttivat neljä talollista, jotka yhdessä ryhmässä hosuivat pois koiria kimpustaan. "Mitä te tahdotte?" kysyivät he eteenpäin ryntääviltä suomalaisilta. "Missä Vappu on?" "Emme ole ketään nähneet, emmekä tiedä, missä se noita-akka on."