United States or Haiti ? Vote for the TOP Country of the Week !


He sanoivat, että minut poltetaan roviolla? ROUVA HAKE. Eihän toki. Ei tule kysymykseenkään. Sataan vuoteen ei tässä maassa ole poltettu yhtään ihmistä roviolla. Tuomitsevathan ne useinkin milloin poltettavaksi, milloin mestattavaksi, mutta ei siitä ole lukua ensinkään. Molemmat muutetaan heti kohta elinkautiseksi vankeudeksi.

SYLVI. Jos vain saisin tavata häntä jonakin päivänä... Voi, rouva Hake, jos hän kumminkin tulisi kohta. ROUVA HAKE. Kyllä kai hän tuleekin. SYLVI. Luuletteko? Luuletteko, että hän tulee jo tänäin? Luuletteko ihan varmaan? ROUVA HAKE. Ehkäpä jo tänäinkin. Toivotaan häntä. SYLVI. Silloin minä unohtaisin kaikki, kaikki pahat. Sekä oikeudet että muut kauheat asiat.

Näettekös, rouva Hake, enhän siitä, tietysti, muuten välittäisi, mutta peloittaa, että Viktor ehkä kylmenee minulle, kun olen ruma. ROUVA HAKE. Elkää nyt hätäilkö suotta. Ei hän toki voi olla niin sydämmetön. SYLVI. Niinkö luulette? Ei, en minäkään usko, että hän voi olla niin sydämmetön. Turhia vaan pelkään.

ROUVA HAKE. Jaa, niin oikeudessa, näet. Herra Hoving oli siellä vieraanamiehenä. SYLVI. Hän käänsi aina päänsä pois. Ei katsonut minuun, ei kertaakaan. ROUVA HAKE. Eikö katsonut! SYLVI. Ei kertaakaan koko aikana. Ei yhtä ainoata kertaa. ROUVA HAKE. Ei voinut, arvaamma. Teidän onnettomuutenne on mahtanut pahasti koskea häneen. SYLVI. Olisin niin mielelläni tahtonut katsoa häntä silmiin.

Näettekös oven läpi voitte milloin tahansa kurkkia tuonne käytävään, jossa myötäänsä liikkuu ihmisiä. Vahti ainakin seisoo alituisesti jossain lähellä. Niin ett'ei teidän enää tarvitse pelätä näkyjä eikä muuta semmoista joutavan. Ei totisesti! Huutakaa vaan paikalla apua, jos ne heittiöt vielä uskaltavat tulla hätyyttämään. SYLVI. Hän oli siellä hänkin. ROUVA HAKE. Kuka niin? SYLVI. Hän Viktor.

SYLVI. Ei, hyvä, rakas rouva Hake, menkää nyt jo. Minä en voi nukkua hetkeäkään sitä ennen. Menkää nyt ! ROUVA HAKE. Odottakaa ääniä kuuluu tuolta alhaalta . Ehkä siellä on joku, joka aikoo tänne? SYLVI. Viktor ? ROUVA HAKE. Ei tarkastaja ja kaksi naista en voi vielä nähdä heidän kasvojaan. Nousevat parast'aikaa portaita ylös. Nyt kääntyvät tänne päin. Oikein!

Hyvä rouva Hake, sanokaa, mitä ajattelitte? ROUVA HAKE. Ajattelin vaan, että jos menisin itse häntä puhuttelemaan SYLVI. Voi, jos sen tekisitte? Hyvä, rakas rouva Hake, minä kiittäisin teitä polvillani. Voi, jos sen tekisitte! ROUVA HAKE. No, totta maar! Minä menen ihan varmaan. SYLVI. Kuinka hyvä te olette! Ja kuinka minä pidän teistä! Kiitoksia, rakas, rakas rouva Hake!

Hän on alituisesti mielessäni, yöllä ja päivällä. Hän, ja niin tiedättehän tuo hirveä kummitus. Ja minä kerron teille jotain, rouva Hake, minä kerron teille... ROUVA HAKE. Mitä sitten, hyvä ystävä? Nyt olette taas niin levoton. Melkeinpä tahtoisin tuoda teille oman nojatuolini, jos tarkastaja vaan sallii SYLVI. Minä kerron teille jotain, rouva Hake

Hän tulee luokseni tuossa paikassa. Rouva Hake on parast'aikaa häntä hakemassa. Siitä syystähän minä olen niin iloinen ja onnellinen tällä hetkellä. Ja niin täynnä toivoa sillä eihän minulla nyt enää ole mitään hätää, kun näen, että Jumala minua auttaa. PASTORI. Ei, rakas ystävä, elkää antako virvatulien houkutella itseänne. Ne pian katoovat ja silloin harhailette taas yhtä pimeässä kuin ennenkin.

Ei kirjoittanut yhtä riviä, ei lähettänyt edes terveisiä: Ja minkätähden hän äsken niin vältti katsoa minua silmiin! ROUVA HAKE. Eihän sitä tiedä. Hänellä mahtaa olla omat syynsä. SYLVI. Entä kun hän ei ole niitä saanutkaan! Kirjeitä, tarkoitan? ROUVA HAKE. Tietysti hän ne on saanut. Kuinkas muuten. SYLVI. Jospa viejä on ne hävittänyt? Tai jättänyt vääriin käsiin? Niin, voi, ajatelkaapas tosiaan!